Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Yht'äkkiä soi hälytyshuuto, lähti kapula maita mantereita kiertämään, kylästä kylään ja talosta taloon. Isänmaa on vaarassa, vihollinen on käynyt rajan yli ... rientäkää hätään kaikki ... kiiruhtakaa puolustautumaan, vanhat ja nuoret, miehet ja naiset!
Koska voivat sen tehdä, täytyy heidän uskoa, että heillä jokaisella on oma erikoinen jumalansa... Jos he uskoisivat, että Jumala on kaikilla sama, eivät he uskaltaisi, toinen toisella puolen rajan, polvistua sen yhteisen Jumalan eteen... Veli ei uskaltaisi pyytää isältä apua veljensä, hänen toisen poikansa, surmaamiseen... He eivät usko, että isä taivaassa on kaikkien yhteisen isä... Ehkei hän olekaan...
Tekee mieleni jo kohta lähteä' Pietariin; jos vaan pari viikkoa viivä'hdän rajan tällä puolella ja Walkosaarella, kunnes kerkeäävät kirjoittaa' Pietariin Helsingistä ja muu'alta kirjauksia. Ehkä sitte vielä takasinkin palajan Suomen puolellekin, jos niin tarpeeksi näyttää. Cedervallerin luona olen nyt. Hanén on mennyt Parikkalaan. Sain yhtähyvin Cedervallerilta Kastrenin kirjauksen.
Ainoastaan korkeampaa isänmaallista mahtipontisuutta tavoitellessaan hän vaikuttaa joskus oudosti ja vieroittavasti. Huomaa heti, että tässä hänen intohimoton eepillinen taiteilijaluonteensa asettaa vaikeasti ylikäyvän rajan hänelle.
Oli suuren se ajan, ajan, paikan ja rajan rakas, rakkahin, kaunehin tapaus. Nyt Suomen on laulu, ajan alkavan taulu: maat, metsät ja rannatkin raikuu, kun Auran on voitto kuin Auroran koitto, opin kauneus sen varrelta kaikuu.
Silloin se rauhottuu; sitä tyydyttää kuolema, joka asettaa salaperäisen rajan kaikkien olentojen vihalle; se vetää pistimen huotraan, ryntää toiseen kennoon, avaa sen, kulkeakseen sen ohi, jos se löytää siitä ainoastaan toukan tahi epätäydellisen kotelon, sekä herkeää vasta silloin kun se läähättäen, uupuneena tuntee kynsiensä ja hampaittensa luisuvan voimattomina vahaseiniä pitkin.
Sana se on ajatuksen selvitys, sen muoto, vaikkapa paha kyllä myös sen rajoitus, sillä ajatus eräissä tapauksissa menee sen rajan ulkopuolelle, jossa sanat loppuvat. Näettekös, minun mielestäni on taide ainoa totinen, ainoa pysyväinen maailmassa, ainoa, jonka perään kannattaa pyrkiä täällä alhaalla, ainoa, josta ei voi olla mitään eri mieliä.
Nyt tahtoi hän särkeä tämän pienen rajan, joka eroittaa elämän ja ijäisyyden. Mitä oli siellä odottelevana, oliko elämä yhtä kitsas kuin täällä, vai oliko paljoa kitsaampi. Niin, olipa kumpi tahansa, saihan sen toki alusta alkaa. Näin mietiskeli hän.
Lukumäärältään ovat seuraavat viisi kansaa voitolla: Isovenäläiset, 1,7 miljoonaa, etenkin Terekin alueella, minne heitä 18. vuosisadalla asutettiin rajan suojaamiseksi kasakkoina. Etelä-Kaukasiassa venäläinen aines supistuu virkamiehiin ja karkoitettuihin lahkolaisiin. Tatarit, i,6 miljoonaa, hajallaan tämän rikkaan maan melkein kaikissa maakunnissa.
Toisten veljien parissa oli hän vähän ollut. Mutta Attila? Hän ei unohda ikinä sitä jota hän rakasti. Ehkä he kumpikin pian astuvat elämän rajan yli. Missä hän on? Mihin he ovat hänet vieneet? Ja taas hän silmäili ympärilleen. Hänen edessään oli tuo aukea kenttä, jossa niin monet olivat kaatuneet. Nyt oli se tyhjä, paitsi että siinä kulki sotamiehiä edestakaisin.
Päivän Sana
Muut Etsivät