Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Oli noin pari tai kolme viikkoa tuon onnettoman sunnuntain jälkeen, kun Peltolan isäntä eräänä päivänä, palattuaan kävelyltä pelloillaan, asettautui vanhemman tyttärensä eteen ja, tuokion aikaa kiinteästi häneen katsottuaan, kysyi: "Olen ollut pelloilla ja huomannut raja-aidan olevan jo kuntoon pantuna. Kuka sen on tehnyt?"
Hän oli maata pannessaan tyttö, nyt oli hän vaimo. Hän oli niinmuodoin astunut yli sen raja-aidan, jonka takana näkyy olevan kätkettynä tulevaisuus kaikkine riemuineen ja onnenunelmineen. Hänestä näytti kuin portti olisi ollut auki hänen edessään ja hän oli astumaisillaan odottamaansa. Vihkiminen päättyi. Mentiin sakaristoon, joka oli melkein tyhjä, sillä ei ollut mitään kutsutuita.
Raja-aidan kaaduttua ja lahottua käytettiin sitä yhteisenä vasikkahakana; se loppui jykevänlaiseen petäjikköön, jossa raja näkyi selvästi... Kului vuosi osa toistakin, nuoren Topiaan syntymisestä, niin kuoli Yli-Tuomon vanha isäntä. Hän nukkui ikäloppuunsa, henki lähti rinnasta ilman mitään nähtävää tuskaa.
Aitoja hän ei ole pannut muita kuin raja-aidan, jonka hän naapurin vaatimuksesta oli pakotettu panemaan. Sentähden saapikin karja kulkea valtoineen, missä se milloinkin tahtoo. Pitkin kesää näkee lehmiä, hevosia, sikoja ja lampaita sekaisin niityillä, pelloilla ja pientarilla. Ne kyntävät, leikkaavat ja tekevät heinää kilpaa muun väen kanssa.
Kun hän näki Keskitalon lehmien olevan ulkona kimmoissaan laukkailemassa sadan askeleen päässä olevan raja-aidan toisella puolen, jätti hän Matin siihen aukiolevan akkunan puoliskon kohdalle penkille seisomaan ja katsomaan lehmien hommia. Matti ne heti huomasikin, alkoi sormillaan osoitella ja hoki: »Oo, oo, oo». Auno otti nyt Nordborgin postillan ja rupesi lukemaan sen päivän saarnaa.
Tarkoitettu yhdistys ei silloin vielä tullutkaan toimeen. Täyssinän rauhanteossa v. 1595 valtaraja yhä pantiin käymään pitkin Savon itäistä kylkeä, niin että Pohjois-Savossa mahtava Pisavuori Nilsiässä oli raja-aidan viimeisenä pylväänä.
Tosin annat sinä saatanalle suuren vallan täällä maan päällä, kun sallit hänen uskonmantteliinkin pukeutua ja pilkata sitä, mikä kaikkein pyhintä on. Kuitenkin olen minä varma siitä, että olet raja-aidan hänen eteensä asettanut, eikä hän ole siitä sivuitse pääsevä, vaikka hän viekkaudessaan köyhäksi, kurjaksi ja viattomaksikin tekeytyisi.
Tervehtien oli Tommi ottanut lakin päästään ja Leipuri-Leenan sanat: "hän on aivan kreivin näköinen," kaikuivat Annan korvissa. "Ei voi ikinä kukaan hänen rinnalleen astua," ajatteli hän, eikä voinut silmiään Tommista kääntää. "Minä tulin puhumaan siitä raja-aidan korjauksesta, josta isäntää hiljakkoin jo muistutin," alkoi nuorukainen.
Päivän Sana
Muut Etsivät