Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Vähän aikaa vielä juteltiin niitä näitä, mutta sitte istui Jaakko pöydän ääreen, luki Raamatusta kappaleen ja sanoi sen tehtyänsä: "Kyllä nyt jo olemme väsyneet, ja aikakin on levolle mennä". Matti vastasi haukotellen: "Kylläpä olemmekin, mennään vaan maata".
Enimmiten luki hän minulle pyhästä Raamatusta erityisiä lukuja, mutta aina vaan puoliääneen, eikä minulta jäänyt huomaamatta, että hän usein seisahtui levottomasti kuuntelemaan eikö mitään kuulunut mummon huoneesta. Seurakunnan vanha pappi laski minut ripille ja Ilse oli opettanut minulle sitä varten äärettömän paljon ulkoa.
Samassa tilaisuudessa hän myöskin mainitsi tehneensä sen ihmeellisen havainnon, etteivät nuoret yleensä tienneet raamatusta mitään, ei senverran, että olisivat osanneet etsiä sieltä tuota tai tätä kohtaa. Mutta jo taiteen kannalta se oli suuri puute, sillä uskonnollisten aiheiden ymmärtäminen edellytti aina tarkkaa evankelioiden tuntemista.
Mutta Yrjö sanoi: "Sallikaa minun ainoastaan hiljaa hengähtää raamatun lehdille, joka on avattuna pöydällä entisessä kodossani." Ja enkelit sallivat sen, sillä sehän ei ole Jumalan Kaikkivaltiaan tahtoa vastaan. Ja Yrjön henki kulki lehtien ylitse ja käänsi ne näkymättömästi, niin että sisarusten silmät kohtasivat suloisimmat ja lohduttavimmat paikat pyhästä raamatusta.
Ei tarvita niin monta sanaa; ei ole aikaa puhua, vaan tulee toimia!» Kun oppineet herrat, hyvin hämillään hänen sattuvista vastauksistaan, etsivät raamatusta sekä kirkkoisien ja vanhojen kirjailijain teoksista todistuksia hänen ilmestyksistään, kohotti hän katseensa taivaaseen ja sanoi rauhallisesti: »Jumalan kirjoissa on paljoa enemmän kuin kaikissa teidän.» Tämän pitkällisen tutkimuksen tuloksena oli, että kokoutuneet hengenmiehet julistivat, että hänen kutsumuksensa oli Jumalalta, että hänessä oli huomattavissa vain »nöyryyttä, neitsyeellisyyttä, hartautta, rehellisyyttä ja vaatimattomuutta», ettei hänen sanojaan voinut jättää varteen ottamatta sekä että hän viivyttelemättä oli vietävä Orléansiin, avunantosotajoukko mukanaan.
Hänelle oli omituista, ett'ei hän itse puhunut sairaittensa kanssa, joll'eivät häneltä erityisesti tahtoneet kysyä jotakin, hän antoi Jumalan sanan välittömästi vaikuttaa heidän sieluunsa, sentähden hän aina luki heille kappaleen raamatusta.
Leenalla ei ollut monta sanaa sanottavana ystävilleen, mutta hän tunsi heidät kaikki käynnistä, askeleitten äänestä ja tavasta millä he tarttuivat oven ripaan, ja kun Helka tuli, tahtoi Leena kuulla jonkun virren tai raamatusta muutaman värsyn. Se virvoittaa sieluani ja tulee evääksi pitkälle matkalleni oli hänen tapana sanoa.
AAPO. Vähänpä tiedän minä; noh tiedän toki yhtä ja toista. Vainaa sokea-enommehan kertoili meille monta asiaa, kertoili raamatusta, merimatkoiltansa ja maailman rakennosta, ja silloinpa aina häntä kuultelimme hartaalla mielellä.
Myöhemmin sai hän opettajan, joka piti pientä yksityiskoulua, vaan joka ainoastaan voi opettaa oppilailleen ensimmäisiä alkeita sisäluvussa ja kirjoittamisessa. Pojan hartain toivo oli tulla äitinsä kaltaiseksi tiedoissa, äitinsä, joka niin kauniisti luki pyhästä raamatusta sunnuntaina ja joka niin hyvästi voi selittää luetut luvut.
Illalla ehtoollisen jälkeen kun Liv luki Raamatusta, istui Aslak aina kaukana, pimeimmässä paikassa, kädet kasvoilla. Gunnar näki sen, hän luuli ettei Aslak tahtonut näyttää kuinka syvästi sanat häneen sattuivat, ja antoi sentähden Aslakin istua rauhassa eikä ollut häntä huomaavinansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät