Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Päälliköt ja melkoinen osa Pyhästä Vartiakunnasta seurasi Alroy'ta, kun häntä kaupungin etevämpiä katuja myöten johdatettiin seraljin eli kalifin palatsin pääportille. Summattoman suuri käytävä saatti lavealle, neliskulmaiselle pihalle, jossa hän astui ratsahilta ja eunukkien päällikkö tervehti häntä.
"Barbaarit pelastavat Kapitoliumin." Katkerassa tuskassaan Cethegus nojasi keihääseen, jonka eräs palkkasoturi oli hänelle antanut huomatessaan hänen horjuvan. "Minun täytyy vielä mennä kotiini." Hän kääntyi oikealle päästäkseen suorinta tietä talonsa pääportille. "Oi herra, se on kovin vaarallista", varoitti eräs palkkasotureista. "Pian ovat gootitkin siellä.
Silloin, ennenkuin Rautgundis ehti vastata mitään, saapui ratsumies suljetulle pääportille, jonka luona he nyt olivat. "Auki, portti auki", huusi hän lyöden nuijalla porttiin. "Kuka siellä on?" kysyi vanhus varovaisesti. "Portti auki! Kuninkaan lähetin ei saa antaa odottaa niin kauan." "Vakishan se on", sanoi Rautgundis vetäen raskaan salvan portilta. "Mikä sinut on näin äkkiä tuonut takaisin?"
Lygia oli käynyt niin voimattomaksi, että hän hervottomana kuin kuollut makasi Ursuksen käsissä. Vasta kun puhdas, viileä aamuilma tulvi häntä vastaan, avasi hän silmänsä. Aamu valkeni vaikenemistaan. He astelivat pylväikön läpi ja tulivat pääportille, mutta eivät poikenneet pihaan, vaan palatsin puutarhaan, jossa aamurusko jo punaili sypressien ja pinjojen latvoja. Tämä osa palatsia oli tyhjänä, meluava soitto ja juhlivien huudot etenivät etenemistään. Lygiasta tuntui siltä kuin hänet olisi riistetty helvetistä ja tuotu jumalaisen päivän valkeuteen. Olihan maailmassa sentään vielä jotakin muutakin kuin tuo iljettävä triclinium: oli taivas, aamurusko, oli valoa ja hiljaisuutta.
Päivän Sana
Muut Etsivät