United States or Barbados ? Vote for the TOP Country of the Week !
Olipa siellä Kokkosella tavallisuuden mukaan puoti täynnä väkeä ja puotikamarissa miehiä kynnykseen saakka olutpullojen ympärillä. Aina siellä onkin sellaista elämää kuin markkinoilla aivan. Vieläkö olet suuttunut minuun, Taavi? TAAVI. Mistä syystä olisin suuttunut?
"Paljo vielä puuttuu," sanoi Topias, asettaessaan makeistötterön sikuripöttyjen viereen, "mutta on moni vähemmälläkin alkanut." Sitte luki hän rahojensa tähteet. Puoti oli pieni, mutta markan poikineen se ahmasi, joten rahavarain jäännös oli pieneksi käynyt. Suurimman osan sai tukkukauppias, sai kahteen tuhanteen... Mitä oli kuitenkaan hänen kauppansa tukkukauppiaan kaupan rinnalla?
"Mrs Bawtrey myisi mielellään tämän puodin. Hän alkaa jo käydä vanhaksi ja kivulloiseksi, mutta ei kukaan osta sitä; jos Will saisi tämän puodin, niin minä voisin sitä hoitaa mutta ei sitä kannata ajatellakaan." "Mitä puotia te tarkoitatte?" "Tuota!" "Missä? Minä en mitään puotia näe." "Mutta se on kylän puoti ainoa mikä löytyy, jossa postikonttoori on." "Ah!
"Uskotteko että, jos Tom Bowles olisi poissa ja Jessie ja Will menisivät naimisiin, he voisivat Mrs Bawtreyn seuraajina ansaita kylläksi tullaksensa toimeen; jos Willin tulot kori-töistä lisättäisiin niihin tuloihin, joita puoti ja maa tuottaisi?" "Kylläksi tullaksensa toimeen? Tietysti. He tulisivat oikein rikkaiksi. Minä tiedän, että jos puotia oikein hoidetaan, tuottaa se paljon rahaa.
Muutama viikko niin puoti on tyhjä ja isäntä lähtee pois. Maijukin on kaukana Pohjanmaalla. Tummeni Josun silmissä ja hän koetti puhua, mutta ääni murtui, sanat sotkeutuivat. Kuitenkin totteli hän ja istui kirjoittamaan, vaan paperi kastui kyynelistä ja kirjoitus tuli kaikenmuotoista.
Istuivat miehet kärrissä rinnatusten niin makean näköisinä, että jokaisen vastaan tulijan suun pituutta jatkui hyväsen äänettömän naurun eli hymyn mitan. Samanne päinkin katsoivat aina. He olivat kuin kaksosveljet. Eräässä paikassa puhui Antti: »Tässäköhän se. Pakarisen puoti on, kun siihen on oven päälle räntätty jotta: 'Pakarisen kauppa'?» »Eihän se tässä taida olla.
Silloin koetti Antti kääntää puhetta toisaalle toivossa, että ehkä se siinä sotkeutuisi koko asia. Hän kysyi poliisilta: »Onkohan se Pekka Parviaisen puoti vielä siinä entisessä paikassaan?» Siinä sanoi poliisi sen pysyvänkin, mutta yhtä hyvin hän vain vaati lähtemään. Jussi yritti silloin tekeytyä ystäväksi. Hän kysyi: »Mistä pitäjästä se tämä poliisi on vielä syntyisin?»
Hän asui rannalla, Satamakadun päässä, pienessä matalassa rakennuksessa, jossa oli vaan vähäinen puoti, kammari ja kyökki. Pihan toisessa päässä hänellä oli värjäyshuone, jossa vanha, uskottu Elias johti työtä aina siitä kuin hänen miehensä neljä vuotta sitten kuoli. Toinenkin hyvä ja uskollinen palvelija hänellä oli, nimittäin Anna, kyökkipiika.
Ja »kirkolla» käymiseen se useilta jäikin, vaikka »kirkossa» olivat käyvinään ja kotiin tultuaan sanoivat terveisiä »kirkosta». Se se oli lähtiessäkin olevinaan tärkeintä asiaa, mutta kuta enemmän kirkonkylää läheni, sitä pienemmäksi painui mielessä kirkko ja sitä isommaksi kasvoivat maalliset asiat ja kauppamiehen puoti.
Puoti oli jo kiinni, mutta eräs roteva palvelustyttö vei hänet puodin takaiseen huoneesen, jossa hän tapasi koko perheen illallisella, paitsi pienokaista, joka jo aikaa sitten oli kehtoonsa vetäytynyt, ja kehto oli kannettu yläkerrokseen. Will ja Jessie olivat hyvin mielissään, kun Kenelm itse tarjousi syömään illallista heidän kanssansa, joka ei suinkaan huono ollut, vaikka se oli kohtuullinen.