Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025


Ennen lähtöään syleili mies vaimoaan. Puolenpäivän aikaan lausui hän tulet Annaa hakemaan. Nämät sanat saivat äidinkin kasvot selkenemään, ja hän suuteli sydämellisesti isää ja lasta. Sitten läksi isä menemään, kantaen lasta käsivarrellaan.

"Niin kyllähän se semmoisiin, vaan minä arvelinkin virkansa toimiin." Puolenpäivän rinnassa lähti Kankkulan isäntä vihdoinkin pekunoimasta. Rantamäessä seisahdutti hän hevosensa puhutellakseen vaatteenpesijöitä. "Päivää Karliina! Onko se teidän Matti kotosalla?" "Päivää, päivää. Kotonahan se on. Tekevät par'aikaa tunkioa aluspellolle."

Aamun koittaessa havahduttuani tunsin itseni jälleen täysin virkeäksi ja ajoin kohta mieheni jalkeille, sillä meidän oli parasta mitä pikimmin päästä naapurisaaren rannassa olevien kaleerien läheisyydestä. Tuuli kävi etelästä ja heti aamuhämärissä nostimme purjeet ja lähdimme viilettämään länsiluodetta kohti ja olimme jo puolenpäivän aikana Hiittisten saaristossa.

Kaikki erosivat sitten, oivallisen illallisaterian syötyään, peijaistalosta, ajatuksissaan ylistäen peijaisien pitäjiä, vaan hyvin vähän muistellen häntä, jonka maahanpaniaisia oli vietetty. Kello kolme jälkeen puolenpäivän nähtiin Aumolan akkunoista savakan, keltainen reki perässään, lähenevän taloa.

Nyt kumminkin on jo varma, että hän saapuu heti jälkeen puolenpäivän eikä siis minun tarvitse esiintyä hänen sijassaan, kuten hän itse toivoi, kun ei vielä voinut päättää tulostaan. Mutta joka tapauksessa on hauskaa tehdä tuttavuuttanne. Minä lausuin muutaman kohteliaisuuden ja iloni siitä, että mr. Davis, morsiameni isä todellakin voi saapua kunnioittamaan elämäni onnellisinta päivää.

Tietysti siis kahden-miekkailut näin ankaraa lakia sovellutettaessa ovat perin kadonneet Englannin tavoista. Tällä näin kauniilla ilmalla kävi vaarinotto puolenpäivän aikana vallan hyvästi; se ilmoitti 48 pyk. 47 m. leveyttä ja 36 pyk. 48 min. pituutta sekä kuljettua matkaa ainoastaan 250 peninkulmaa. Hitainkin atlantinen höyry olis voinut tarjota meille hinausta.

Jonkun verran oli aikaa kulunut edellä puolenpäivän, kun vankihuoneen rauta ovi aukaistiin ja samat munkit ja sama kuoro-poika seurassa, mitkä hänen sinne tullessaan vartian kanssa hänen vastaanottivat, taas astuivat sisään. Poika kantoi yhdessä kädessään pientä mustaa leipää ja toisessa vesiruukkua, jonka laski lattialle, kun vankihuoneessa ei ollut yhtään pöytää eikä tuolia.

BERTHA. Tiedän kyllä Hansenin seurassa sinä olit. AKSEL. Oikein arvattu, aivan oikein! Amaliako sen sinulle kertoi, jos saan luvan kysyä? BERTHA. Yhdentekevä. Ja sinä jäit Hansenille velkaa suuremman summan rahaa? AKSEL. Juuri niin. Mutta mistä Amalia ? BERTHA. Kirjeen kautta olet luvannut tänään edellä puolenpäivän lähettää hänelle kolmetuhatta markkaa onko totta? AKSEL. Ahaa!

Olisi tehnyt mieli puhua pitemmältäkin rovastin kanssa, vaan ilmankin oli mielestään viipynyt liiaksi kauan poissa leivontapirtistä, missä kymmenen akkaa hääri leivoksien kanssa, jotka piti olla jo heti puolenpäivän jälkeen valmiina kaikki, sillä piispan joukon tiedettiin tulevan jo tänä iltana.

Voi kuinka somat kasvot hän näki peilistä sunnuntaina jälkeen puolenpäivän, pukiessaan pitoihin; niillä oli niin onnellinen hymy, että oikein oli suloista katsoa. Niin sorealla äänellä ja niin viehättävällä suulla ei ollut vertaista pitäjässä. Entäs silmät sitten, nuo tummansiniset loistavat silmät! no niihin ei ollut hyvä aivan syvälle katsoa.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät