Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Silloin tämä punastui ja ojensi hänelle vapisevan kätensä. "Rooman prefekti", sanoi tämä, "Antonina kiittää sinua sydämestään. "Sinä olet tehnyt Belisariukselle ja keisarille suuren palveluksen. "Olkaamme ystäviä." Ihmetellen katseli Prokopius, joka oli jäänyt telttaan, tätä kohtausta. "Odysseukseni taikoo itse Kirkenkin", ajatteli hän.
"Belisarius on vankina", huusi eräs Tiburtiuksen portin puolustajista, joka hengästyneenä juoksi paikalle. "Gootit, gootit ovat kimpussamme. He ovat jo Tiburtiuksen ja nomentanisen portin edustalla", kuului kadulta. "Belisariuksen lippu on valloitettu, Prokopius puolustaa hänen ruumistaan." "Käske avata Tiburtiuksen portti", sanoi Bessas. "Sinun isaurilaisesi ovat äkkiä ilmestyneet sinne.
Sitten hän rupesi tekemään hämmästyneelle Prokopiukselle yleisin piirtein selkoa viime aikojen salaisista tapahtumista ja omista tulevaisuudensuunnitelmistaan, tietenkin salaten lopullisen päämääränsä. "Kautta Romuluksen muurien", sanoi Prokopius toisen vaiettua. "Te teette yhä maailmanhistoriaa täällä Tiberin rannalla. "Tässä on käteni. "Avustani voit olla varma.
Hän pani komean kypärän majesteetilliseen päähänsä ja sanoi: "Aioin säästää kaupunkia ja roomalaista väestöä, mutta se ei enää käy päinsä. "Prokopius, mene kutsumaan tänne päälliköt Magnus, Demetrius, Constantianus, Bessas ja Ennes sekä ampumamestarini Martinus. Annan heille tarpeeksi tekemistä. "Barbaarit eivät ehdi iloita voitostaan. He saavat oppia tuntemaan Belisariuksen."
"Ovatko gootit palanneet takaisin", huudahti Belisarius. Prokopius tuli hämmästyneenä lähemmäksi. "Ei, nuo kolmekymmentäviisi tuhatta miestä ovat minun käskettävinäni. "Olen jo vuosikausia opettanut veltostuneita roomalaisia aseiden käyttöön ja herättänyt heissä sotaisen harrastuksen.
"Prefekti", ärjäisi Belisarius miekkaansa tarttuen. Prokopius tarttui hänen käteensä. "
Hän ojensi asiakirjan Belisariukselle. "Tällä hetkellä olemme eläneet hyvän kappaleen maailmanhistoriaa sekä pyhää että epäpyhää", tuumi Prokopius itsekseen. "Oikeassa olet, kautta Justinianuksen unen", huudahti Belisarius iloissaan. "Rooman piispa, mitä sinulla on tähän sanomista?" Suurella vaivalla Silverius oli saanut itsensä levolliseksi. Hän näki elämäntyönsä vaipuvan maahan silmiensä edessä.
Kolmannen kerran nyt hän seisahtui silmät välähtivät. "Nyt sen keksin", sanoi hän ilostuen. "Syphax, mene noutamaan Prokopius tänne." Uudestaan teltan yli kulkiessaan hän huomasi merovingin kirjeen, joka oli pudonnut maahan. Hän otti sen ylös ja lausui riemuiten: "Ei, ei, frankkikuningas! Sinä et saa Italian pyhästä maasta edes tämän kirjeen laajuista alaa." Prokopius saapui heti.
Jos se epäonnistuisi, kuten kaikki edellisetkin kuusikymmentäkahdeksan taistelua, hyökkäystä ja rynnäkköä oli Prokopius laskenut tähän saakka olleen ei väsynyt, kovin harventunut sotajoukko enää voisi mitään tehdä. Senvuoksi kaikki olivat Tejan neuvosta valallaan sitoutuneet olemaan ilmoittamatta kellekään yrityksestä. Senvuoksi Matasunta ei ollut saanut kuninkaalta mitään tietää.
"Hänen rakennuksensa ummehtuneet", vastasi isäntä. "Hänen 'Persialais- ja Vandaalisotansa' kullankirkkaat", sanoi Cethegus. "Hänen 'goottisotansa' liian hapan", jatkoi kirjailija hymyillen. "Mutta 'salaisuudet' kiihoittavia, nautittavia tipottain aterian loppupuolella." "Huh, oksennusainetta", sanoi Prokopius ja häntä puistatti.
Päivän Sana
Muut Etsivät