Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Rusticiana oli useita kertoja hylännyt armon, vaikka Cetheguksella olikin kaikissa muissa asioissa suuri vaikutusvalta häneen. Eräänä päivänä hän kuitenkin teki hyvin hämmästyttävän havainnon, joka kaikesta päättäen auttoi prefektin toivomuksen täyttymistä. Rusticianalla oli melkein kuusitoista-vuotias tytär, Camilla.
Silverius osoitti prefektin puuhille mitä suurinta harrastusta ja osanottoa, mutta tämä ei näyttänyt siitä erityisesti välittävän. Alhaisen kansan kiinnitti Cethegus itseensä ei ainoastaan jakamalla omilla varoillaan leipää ja hankkimalla sirkusnäytäntöjä, vaan vielä enemmän rakennustöillä, joista tuhannet ihmiset saivat vuosikausiksi elatusta goottilaisen hallituksen kustannuksella.
Hän oli toivonut yllättävänsä gootit. Hänen toivonsa oli pettänyt. "Jos hän olisi käsissäni", tuumi hän itsekseen, "ei hänestä enää olisi kiusaa." Silloin tulisoihtuja näkyi takaapäin ja kuului torvien toitotusta. Belisarius ryntäsi joukkoineen muurinaukkoon. Prokopius saapui prefektin luo: "Miksi olette seisahtuneet? "Onko siellä toinen valli edessä?" "On, elävä valli.
"Mutta entä jollen minä siihen suostuisi?" "Suostu pois vain, sillä sinun täytyy lähteä mukaani." "Lähden, lähden, mutta omasta vapaasta tahdostani. Ei minua kukaan voi pakottaa, sillä olen vapaa mies ja kaupungin prefektin ystävä. Tietäjänä voin sitäpaitsi käyttää hyväkseni muitakin keinoja voin muuttaa ihmiset puiksi tai eläimiksi. Mutta lähden lähden!
Hiljalleen, äänettä, juhlallisina kuljimme läpi väkijoukkojen prefektin asunnolle, kaksikymmentäkolme miestä kaikenlaisia kansalaisia yhdessä joukossa. Perille päästyämme tuli kaksi tovereista minun kanssani prefektin vastaanotto-huoneesen protokollaa viemään; muut miehet pysähtyivät eteiseen.
"Huomisaamuna varhain lähdemme tästä kaupungista Narseksen ja prefektin ilmoitetaan nimittäin jo lähestyvän ja marssimme kuninkaanaarre ja kuninkaan ruumis mukanamme goottien viimeiselle taistelukentälle, jonne olen jo käskenyt vaimojen ja lasten mennä.
Atalarikin kuolema tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta goottilaiselle puolueelle, joka oli juuri tänä samana päivänä saanut niin paljon toiveita. Kaikki toimenpiteet, joihin kuningas oli ryhtynyt heidän hyväkseen, olivat taas mitättömät. Gooteilla ei taaskaan ollut edustajaa hallituksessa, jonka etunenässä oli kuningatar yksin. Varhain seuraavan päivän aamuna Cassiodorus meni prefektin luo.
"Ja hän saa tietää, että minä sain sen aikaan " "Hän saa sen tehdä. Milloin matkustamme Ravennaan?" "Huomenna! Ei, jo tänään." Hän pysähtyi ja tarttui prefektin käteen: "Cethegus, sano, olenko kaunis?" "Kauneimpia naisia maan päällä." "Haa", huusi hän pudistellen irtipäässeitä kiharoitaan. "Hänen täytyy rakastaa minua ja joutua perikatoon. Nopeasti Ravennaan.
Hän tunsi joutuneensa samanlaatuiseen tilaan kuin ilmapurjehtija, joka korkealla pilvien tasalla leijailtuansa äkkiä putoaa tyhjän ja luhistuneen pallonsa kanssa talonpoikaistalon navetan katolle. Vihdoin päätti hän suostua prefektin tekemään tarjoukseen. Siellä oli kaikki täydellisesti parisilaiseen tapaan.
"Olkaa varuillanne, gootit!" Cethegus tunsi tuon nuorekkaan vartalon. Hän tunsi äänenkin. "Antakaa laivan tulla lähelle. "Aivan lähelle. "Kahdenkymmenen askeleen päähän. "Ampukaa silloin vasta. "Ei vielä. "Nyt. "Nyt. Ampukaa!" "Suojatkaa itseänne gootit!" Nuolisade lensi laivaa kohti. Mutta kilpilinnasta nuolet kimposivat takaisin. "Kirous", huusi prefektin takana seisova Piso.
Päivän Sana
Muut Etsivät