Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Nukutaanko täällä jo? kysyi kerran maaherra seuraajaltaan nimismieheltä, kun juhannusaattona ajoi tuon pienen rannikkokaupungin lävitse ja ihmetteli, ettei semmoisena iltana näkynyt kansaa liikkeellä, ei kaduilla, ei vesillä, ei huvipaikoissa. Täällä nukutaan aina, oli vastaus lyhyt ja varma. Nukutaan aina, vedetään sitkaan ja pitkästi. Milloin ei täydessä unessa nukuta, niin ainakin torkutaan.
"En voi jäädä laamanniin se on nyt vain niin enkähän tiedä, minne minä muuannekaan." "Tulkaa meille siksi aikaa äiti varmaan ottaisi teidät ilolla vastaan ja minä myös." "Ja tekö myös?" Et vastannut sen varmemmin. En saanut selville, mitä ajattelit ja aioit. Katsoit minuun vain pitkästi ja silmää räpäyttämättä. Sitten luomesi värähtivät ja sinä nousit ja me lähdimme.
Helkan täytyi ehtimiseen seisahtua niitä poimimaan, joten hän jäi koko pitkästi toisten jälkeen; mutta mikäpä olisi ollut hauskempaa, kuin poimia noita pieniä kukkakellosia ja leppoisena kesäiltana suhisevien hakopuiden siimeksessä nauttia niiden tuoksua.
»Minä en niihin koske, sillä minä repisin ne palasiksi», sanoi Hely. »En missään tekemisessä tahdo olla sen suvun kanssa.» »Vai niin kyllähän minäkin ne pesen», vastasi Loviisa ja meni panemaan pyykkiä alkuun, ajatellen itsekseen: »Hm siinä näkyy olevan joku salainen syy » Hely toi vettä ja hoiti Loviisan lapsia. Kaikkeen hän joutui, ja pitkästi sitä päivää kestikin.
Kettu hypähti pystyyn huomatessaan tulijan ja ilmaisi omistajalleen pitkästi muristen vieraan saapuneen. Velho istui rauhallisena kuin ruumis tulensa ääressä.
Mikä syy heillä oli yrittää pyöriä niin kovasti? Miksi he tanssivat niin pitkästi, että Esankin otsalta jo alkoi hiki tippua? Niin he tanssivat. Mutta kumpikaan ei toisensa silmiin katsonut, ei puhunut mitään eikä näyttänyt haluavan hellittää vaikka katkeisi. Esa kuitenkin ensin hellitti. Kun siinä erotessa silmät yhteen sattuivat, kohosi vielä valtavampi puna Sannan kasvoille ja suu meni nauruun.
"Ikävältä, kylmältä, yksitoikkoiselta, jonka pian olisin suonut loppuvan kulkiessani, nyt taas soisin tätä piisaavan pitkästi, niin kaunis on tämä nyt mielestäni." "Olihan kesä silloinkin kun tätä tietä kuljit?" "Kesä ja yhtä kaunis kuin nytkin." "Mikä on siinä syynä kun kaikki muka nyt näyttää mielestäsi olevan toisin kuin silloin?" "Teidän puheenne."
Mutta kuinka hän itse ottaa sen? Miten se on häneen vaikuttanut? Ruustinna katsoi sisartaan pitkästi silmiin ja virkkoi sitten hitaasti: En ole siitä vielä kenenkään kanssa puhunut en papankaan mutta minä pelkään, että hän itsekin on tulemassa pietistiksi. Mitä sanot sinä, Selma?
» Näin pitkästi olen kirjoittanut, ja kuitenkin olisi vielä jäljellä tuhansia sanoja, mutta lopputulos kaikesta on kuitenkin se, että sallit minun niinkuin ennenkin käydä teillä, sillä Sinusta se riippuu. Rakkaani, jää hyvästi! Vielä viimeinen suudelma, lämmin kuin rakkauteni, ja viimeinen syleily, tulinen kuin se! Ikuisesti olen Sinun sydämessäsi. Sen Jumala kyllä antaa anteeksi.
Kun hän huomasi häntä vastaan tulevan herrasväen, hiljensi hän vauhtinsa ja seisoi katsellen heitä pitkästi tukkansa alta, molemmin käsin nostaen ylös valkoisia palttina-housujansa, joiden yläpuoli oli lumen kaltaista, mutta joiden alapuolella oli märkä, santainen reunus.
Päivän Sana
Muut Etsivät