Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. huhtikuuta 2025
Hiekkalaatikossa, auringossa, lämpimän seinän kupeessa kaivamassa, peittämässä, rakentamassa ja hajoittamassa ... uuneja, taloja, tarhoja, koko ajan hyräilemässä omatekoista säveltä ... toverina pikkusisar, joka ei vielä osaa muuta kuin istua ja nauraa ja kaivaa hiekkaa lapiolla miten sattuu; jättää sen ja tunkee hiekkaa suuhunsa ja silmiinsä ja alkaa itkeä ... minä siivoan hänen nenäänsä, pikkuraukan, sitten äiti tulee ja ottaa hänet....
Pikkusisar kaatuu ojaan ja aikoo purskahtaa itkuun, mutta ei purskahdakaan, kun me puhdistamme sen vaatteet ja irvistelemme sille, niin että se viimein nauraa ja me nauramme kaikki. On kuin olisi oltu kauhean kauan matkalla. Koti on jossain hyvin kaukana missä lie. On noustava hyvin jyrkkä kivikkotörmä, sakea näreikkö ensin, sitten lepikko, sitten koivikko.
Me suuremmat istumme tuoleilla, kyynärpäät pöytään nojaten ja leuat käsien varassa, pikkusisar pyrkii Annin syliin ja kietoo käsivartensa hänen kaulaansa, ettei häntä pelottaisi. Jo ennenkuin Anni alkaakaan, meidät valtaa väristys, meitä pelottaa vähän, mutta on suloista samalla, sillä me tiedämme, että kaikki, mitä Anni kertoo, päättyy niin, että aina lopulta on hyvä olla,
Kun pikkusisar oli kuollut ja pantu valkoiseen kirstuunsa, hän, joka syntyi silloin, kun käki tuli pihaan, ja äiti sanoi: noutakaa lapset, kieloja! niin me pyörähdimme niitä noutamaan, kilvan, hypellen ja viserrellen, ja poimimme ne ja panimme sen pieniin, kalpeihin kätösiin, jotka lepäsivät ristissä rinnan päällä valkoisella kuolinliinalla enkä ymmärtänyt, miksi vanhemmat ihmiset itkivät.
Päivän Sana
Muut Etsivät