United States or Gibraltar ? Vote for the TOP Country of the Week !


En askeltakaan enään astunut sen kaikumatta korvissani. Minä suutuin ja löin. Koko pitäjä, koko maakunta nousi minua vastaan. Kas pelkuria! voi! voi! pelkuria! Eräänä pyhänä vihdoin menimme kirkkoon ja kirkko jäi tyhjäksi. Pappi yksinään oli alttarilla, ja minun täytyi auttaa häntä jumalanpalveluksessa. Katariina parkani oli siellä polvillaan, itkien kuiville kyyneleensä.

"Emme tiedä mitä se on," sanoi yksi miehistä. "Kenties se vaan on kuollut vuorivuohi," sanoi toinen. Heidän välinpitämättömyytensä suututti veljeäni. "Se ei ole tunturivuohi," sanoi hän vihaisesti. "Se on Christien Baumannin ruumis. Ja, jos te olette niin suuria pelkuria, ettette tohdi mennä sitä hakemaan, niin minä menen itse!"

Silloin katkaisi hän äänettömyyden ja huudahti: Te olette pelkuria, kataloita murhaajia; teitä on kymmenen tappamassa yksinäistä naisraukkaa; varokaa itseänne; ell'en saa apua, kostetaan minun puolestani ainakin. Te ette ole nainen, sanoi Athos kylmästi, te ette ole ihmissukua, te olette hirviö, peto, joka on päässyt hornasta karkuun, ja jonka me ajamme sinne takaisin.

Eskimot olivat oikeassa, siellä näkyi viisi kuusi sarvivalasta tellehtimässä vedessä. Ne eivät olleet lainkaan pelkuria; vene pääsikin siis pian ampuvälille. Hannu nosti pyssynsä ja ampui. Yksi noista suurista elävistä hyppäsi samassa korkealle aalloista, putosi raskaasti takaisin, nytkäsi muutaman kerran ja kääntyi seljälleen. "Se on meidän, se on kuollut," Hannu sanoi tyytyväisenä.

Häntä moitittiin mahtavuutensa aikana mielivaltaisuudesta eikä se suinkaan vähentänyt yleistä vihaa maan pelkuria päällikköä kohtaan. Hänen ylhäisyydellänsä oli nyt tekemistä kirjurinsa kanssa, joka pöydän ääressä selaili paperikasaa; mutta työ näytti jo valmistuneen, sillä kirjuri nousi sanoen: »Nyt on kaikki valmis, teidän ylhäisyytenne

Voisi melkein luulla että sinä olet sen synnyttänyt nyt, enkä minä! sanoi hänen reipas vaimonsa. Tiina nauraa hohotti kyyneleet silmissä ja itku kulkussa. Voi teitä rakkaita pelkuria kaikki! sanoi Ellen. Kutsukaa tohtoria, hän on ainoa järkevä ihminen täällä! Tämän "tapauksen" jälkeen oli Henrik vähän aikaa muuttuneena.

Pedot olivat unhoittaneet minut odottaessaan Nkungulu'n tuloa, ja tämä odottamaton päällekarkaus sai ne niin hämille, että tekivät rajun hyppäyksen ja katosivat taajaan pensastoon. Perästäkin ovat ne aika pelkuria, nuo leijonat, kun vaan osaa niitä oikein käsitä", jatkoi Ula itsekseen, pysähtyen kertomuksessaan ja virkistäen itseänsä kelpo siemauksella kotimaista oluttansa.