United States or South Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Olen pelastettu lumivyöryn alta... Tuo karvainen esine, joka minuun koski, oli joku luostarin koirista... Tuo käsi, joka laskeusi otsalleni, oli jonkun luostariveljen käsi. Tämä huone, jossa vihdoinkin herään, on joku luostarin kammioista." Näiden hiljaisien arveluiden kautta selvittyänsä, hän avasi uudestaan silmänsä.
No, totta tosiaan, sinä se olet! Mutta kuinka, hornan tuutissa, sinä pääsit vihollisen käsistä?" "Minä karkasin, näette", sanoi Kyösti ja loi Katriin niin lempeän silmäyksen, että tämä punastuen käänsi katseensa lumeen, "enkä nyt aio rauhoittua ennenkuin vanha vaarini on pelastettu". "Sinä olet kunnon poika", sanoi Antti ja taputti nuorukaista olalle.
Hän on pelastettu! Sain Jens Bjelkeltä lupauksen. Inger-rouva, tietkää, että Hiljaa, sanon minä! Katsokaa, mikä ihmistungos. Nyt tulee kruunaussaatto. Mikä kansan paljous! Kaikki kumartuvat kuninkaan äidin edessä. Niin, niin; hän onkin taistellut poikansa puolesta, niin, että sai siitä veriset kädet. Missä ovat tyttäreni? En näe heitä. Kristuksen pyhä veri mitä täällä on tapahtunut?
Myönnän myöskin, että on helpompi löytää oppineita kuin hurskaita miehiä. Mutta pääasiana pidän, että sinä olet pelastettu, olet lohdutettu ja että voimme vieläkin toivoa. Pelastumiseni on kokonaan sinun ansiosi. Voi, kuinka olen sinulle kiitollinen! Ja joll'en olisi sinua ennen rakastanut, pitäisi minun ainakin nyt rakastaa. Luulenpa, että Jumala sinut lähetti avukseni.
Hänen parannuttuaan oli jo aselepo tehty, ja sota oli melkein lopetettu! Mikään ei pidättänyt häntä rientämästä kotiin, ja hän matkusti yöt ja päivät joutuakseen perille niin pian kuin mahdollista. Jos minä olin hengissä, jos minä olin pelastettu, sitä ei hän tiennyt. Hän ei edes koettanutkaan saada sitä tietää, hän tahtoi vaan rientää kaivattua päämäärää kohti.
Luin ja tutkin raamattua aika lailla siihen aikaan kuin olin 'pelastettu', joten luulen tietäväni siitä yhtä ja toista, vaan ehkäpä pastori, joka on enemmän perehtynyt, voi selvittää meille, onko asianlaita sellainen kuin rahamiehet meille luulottelevat, että muka raamattukin on heidän puolellaan?"
"Nyt pitäisi armollisen rouva-vainajan olla mukana", sanoi Leena muori, Bengtin äidin entinen kamarineitsyt, "kuinka iloinen hän olisi! Mutta hän näkee tänne siitä olen varma, hän näkee, että hänen sydänkäpynsä on pelastettu!" Vielä samana iltana läksi Bengt kaupunkiin, hän kaipasi Esteriä, hän ei voinut nukkua, ennenkuin oli saanut kertoa hänelle onnensa.
Uljaan näköinen herrasmies, joka viisi minuuttia sitten oli tullut sisään, nousi hyvin arvokkaasti seisaalleen: "Minä kävelylläni pitkin Oxford Street'iä kuulin laulun; minä astuin sisään, minä kuuntelin, minä tulin voitetuksi, minä olen pelastettu! Nauttikoon jokainen tänä yönä sitä onnea, joka on tullut minun osakseni."
Wihdoin parani äiti, mutta olisikohan niin käynyt, jos ei tuo pelastettu lapsi olisi ollut hänen silmäinsä edessä? Wuosia kului ja pikku Kaisa kaswoi ja wahwistui. Hän waurastui pian ketteräksi ja wilkkaaksi ja sentähden oli hän kaikkien lemmikki. Erittäinkin oli hänen lapsellinen mielikuwituksensa tawattoman wilkas ja sattuwa.
Tälle sielulle, sen erehdyksille, sen toivoille, sen kaipaukselle ja sen ylevälle uskolle olivat kuitenkin hänen myötätunteisuutensa ja kyynelensä tarjona. Hänen tilansa oli perin vaikea. Hänen henkensä oli pelastettu; mutta kuinka kauaksi?