Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Ei koskaan ennen ollut hän huomannut tyytyväistä mieltä niin isoksi avuksi kuin tässä pikku kylässä, jonka olemisesta hän ei edes ollut tiennytkään. Friedrich pastorin hiljainen, levollinen armollisuus oli tehnyt häneen syvän vaikutuksen ja melkeinpä hän kadehti häneltä sitä siunausta, jota lempeä, uupumaton toimensa myötään hänen ympärilleen kylvi.
Hän taisi nyt maata ja vähän syödäkin; juuri nyt oli hän nukkunut, ja vahinko olisi herättää häntä; mutta hän oli varma siitä, että hän pahastuisi, saatuansa kuulla pastorin olleen siellä, eikä hän saisi tavata häntä, ja Maria sanoi myös, että hänen miehensä näytti peräti muuttuneen.
Saurio eukko huomasi tosin pastorin puheet viisaiksi ja järjellisiksi ja hän koki Selmallekin antaa tämän mielen asiasta, mutta se oli varsin turha koe. Selma rupesi heti itkemään ja voivottamaan siitä, ett'ei hän milloinkaan saanut mitä hän halusi, ett'ei mummo koskaan täyttänyt lupauksiansa ja ett'ei hän suonut Selmalle mitäkään iloa, y.m.
Luultavasti hänenkin on akkansa ja tyttönsä ajaneet patukollansa samankaltaiselle asialle kuin Lillullakin oli." Samassa tuli Rehkonen huoneesen. "Kun ma satuin kautta kulkemaan, niin pistäysin talossa käymään", sanoi Rehkonen hämyillen hänkin, huomattuansa pastorin. "Kotoasko tulet?" kysyi Kolkki. "Kotoa." "Mitä asioitset?" "Ainako ne asiat pitäisi heti sanoa?"
Maisteri, vanhan pastorin apulainen, sanoi nauraen: Johannes saarnaa juhannuspäivänä; mutta minä pahoin pelkään jonkun salaisuuden piilevän siinä. Mikä salaisuus se olisi? Niin, kun hän eilen tuli, sanoi hän tahtovansa käydä kirkkoa katsomassa, pyysi saada juhannuspäivän yli asua Harmaalassa. Täällä hänellä olisi rauhallisempi ... ja Jumala tiesi, mitä hän jutteli. Mutta nyt olen minä paha.
Sentähden oli pastorin ilmestyminen Ellille kuin kylmä tuulahdus, joka vilusti häntä selkäpiihin saakka. Ja Olavi tuskin voi pakottaa itseään nostamaan hattuaan vastaukseksi hänen tervehdyksellensä. Ilosta loistaen tuli pastori heitä kohti ja huusi jo kaukaa: Hyvää päivää!
Pastorin rouva, joka on hyvin viisas ja ymmärtäväinen nainen, kysyi kerta minun kuullen, mikä siihen oli syynä ja miksi hän aina tahtoi olla vaan lasten kanssa, joilta hän ei voinut oppia mitään.
Kreivitär Barnekenin elämään oli pastori tehnyt perinpohjaisen muutoksen. Jo ensi kerralla, kun hän kuuli pastorin saarnaavan, tekivät tämän sanat ja olento niin syvän vaikutuksen häneen, että hän koko sen päivää kävi ikäänkuin unissa ja tuskin puhui kotiväkensä kanssa. Koko seuraavan viikon oli hänen hymyilynsä "ylevän surullinen", kuten Gabriellen oli tapana sanoa.
Ollen hetkisen kahden vaiheella siitä, rientäisikö hän Inkerin ja Ellin jälestä vai kääntyisikö hän pastorin puoleen, jonka kasvoilla kuvastui mitä hurjin vihanvimma, päätti hän sittenkin jäädä, vaikka hän hyvin oivalsi, että tilaisuus oli tavallista sopimattomampi rukoilla turvattiensa puolesta. Onnettomampaan hetkeen kuin tämä ei sallimus olisi voinut hänen askeleitansa tänne ohjata.
Se oli kuitenkin kylliksi herättämään pastorin huomiota. Ei ainoastaan luonto herää, ei ainoastaan linnut laula kansakin huutaa kaipauksella toivonhetkeänsä. Kuuluu kuin olisi se jo huutanut äänensä sorroksiin. Mutta sen hetki on tullut. Suomen kevätpäivä jo sarastaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät