United States or Guam ? Vote for the TOP Country of the Week !
Joku aika sen jälkeen viettivät pehtori ja Olina häitä ja muuttivat Granholtiin, missä he elävät hyvin onnellisina. Vanha Rasmussenin matami asuu nuorten luona. Hänellä on yhä vielä hyvä terveytensä ja luja tahtonsa. Donnerin Aurora neiti on niinikään astunut pyhään aviosäätyyn.
Mistäpä hän sen tietäisi, milloin ihminen oli hänelle niin vastenmielinen, että hänen teki mieli seurustella sen kanssa? Tätä suhdetta poika nyt teki paremmaksi; mutta Olina käytti tätä vaikutusta hyväksensä myöntämättä oikeata syytä siihen, sentähden se ei luonut mitään uutta henkeä häneen; se teki hänen vaan puheliaammaksi ja saattoi hänen useammin muiden ihmisten seuraan.
Miten Olina kuoli, siitä kyllä selko saadaan, väkivalta syyttää itseänsä. Sinä, Niilo," kääntyi hän nuorukaiseen, jonka silmissä loisti toivon vilahdus, "sinä seuraat minua, ensiksi kirkkoon, sitte kasvatus-äitisi taloon. Sinä olet hänen perillisensä.
Kenties oli myöskin Rasmussenin rouvalla halu kohota naapuriensa ja tuttujensa silmissä näyttämällä komeata sisarensa poikaa ja Olinan uutta beduinikappaa ja hattua. Rasmussenin nuori hepo juoksi vilppaasti tietä eteenpäin. Etu-istuimella istui patrona rouvineen, ja takaistuimella istuivat ylioppilas ja Olina.
"Minä teen tehtäväni ruoan puolesta," sanoi poika. "Oli aika, jolloin et sitä tehnyt," kähisi Olina. Silloin poika hypähti seisaalleen, laski molemmat kätensä pöydän laitaan ja katseli uhkaavaisesti Olinaa kasvoihin: "Se aika ei minuun koske." "Ei suinkaan, kun hiiri on saanut kylläkseen, ovat jauhot karvaita, se on vanha asia."
Täällä ei mitään väkivaltaa ole tehty; siitä kuin Olina Pladsen on laskenut levolle, on ainoastaan hän, joka kulkee lukittujen ovien läpitse, ollut hänen luonaan rauhaa tomulle, armoa sielulle!" Ja nyykäyttäen päätään toisille ja tervehtien toisia ilmoitti pappi että nyt oli heille oikeus tapahtunut, ja nyt heidän velvollisuutensa oli lähteä pois.
Mutta Olina joko ei häntä nähnyt, tai ei tahtonut häntä nähdä; hän kulki edelleen joellepäin mitään huomaamatta.
Silloin kuului viimeksimainitun kolea ääni ja saattoi hänet takaisin todellisuuteen. "Te käytte liian kiireesti," huusi hän. He seisahtivat. "Luulenpa että on parempi että me kaksi vanhaa käymme jälestä, niin nuoret voivat juosta edeltä," sanoi hän. Donnerin rouva antausi vastenmielisesti Rasmussenin matamin seuraan, ja Olina käveli Auroran ja Ludvigin rinnalla.
Heti sitten läksivät vieraat Grönlidistä, toinen toisensa perästä, ja vihdoin seisoivat Rasmussen ja rouva kahdenkesken salissa. Olina oli itkien pannut maata. "Missä on ylioppilas?" kysyi rouva tuolta salamieliseltä sisäpiialta, joka näyttäytyi tampurissa. "Hän kokosi kapineensa ja läksi matkoihinsa. Luullakseni sai hän ajaa vanhan Rasmussenin matamin kanssa."
Ensin tuli Donnerin rouva ja kertoi kaikessa salaisuudessa, että nyt olivat Aurora ja Ludvig kihloissa, vaan että kihlaus vastaiseksi olisi pidettävä salaisuutena. Kun hän oli lähtenyt, tuli Rasmussenin rouva ja kertoi suurena salaisuutena, että nyt olivat Olina ja Ludvig kihloissa, vaan kihlaus olisi vastaiseksi pidettävä salassa.