United States or Nauru ? Vote for the TOP Country of the Week !


Eikä mahda löytyä mitään testamenttia Ellin hyväksi, vaikka sanottiin Ojala vainajan semmoisen tehneen. OLLI. Ja mitä vielä. Juttuja kaikki tyyni. ROINILA. Niin saattoi olla. OLLI. No, Roinila, mitäs sanotte tuumaani? ROINILA. Jaah! En minä vastaan ole. OLLI. Sovimmeko asiasta siis? ROINILA. Kyllä minun puolestani. Tuossa on käteni. OLLI. Sanasta miestä, sarvesta härkää. ROINILA. Aivan niin.

Mutta nuorukainen ei häntä laskenut: "Tule, tule," kuiskasi hän vaan ja vei häntä eteenpäin, siksi kuin he kumpikin jo olivat tulleet koivukkoa likelle. Nuori Ojala tahtoi vetää Annaa puitten synkkään varjoon, mutta äkkinäisellä tempauksella irroitti tämä itsensä hänen kädestään.

Ja siitä tulee onnettomuus, jos vaan mieheni tai isäni sinua täällä tapaavat." Hän hyppäsi ylös tätä lausuessaan ja käytöksensä sekä arka silmänluonti polulle ilmoittivat hänen aikovan tuossa tuokiossa paeta, mutta nuori Ojala, joka heti oivalsi hänen aikomuksensa, asettui hänen eteensä. "He ovat sisällä vieraittensa luona," sanoi hän, "etkä sinä minusta niin vähällä pääse, Anna.

MAUNO. En minä liioin. Ojala vainaja oli pienestä asti pitänyt Elliä kuin omaa lastaan ikään ja heti hänen kuoltuaan ajoi Olli tytön tiehensä. EERO. Ja otti perinnön. OLLI. Niin teki, eikä kysynyt siihen lupaa keltään. Mikä pakko minun oli ruveta häntä elättämään. MAUNO. Ei mikään, varsinkaan kun ei löytynyt testamenttia, jonka kumminkin joka ihminen näillä seuduilla tietää olevan olemassa.

Juuri vähää ennen kuolemaansa Ojala vielä oli kertonut testamentanneensa Ellille koko omaisuutensa. EERO. Mihin hiivattiin se ukko lienee paperin kätkenyt? MATTI. Hynttäntyy ja purjetuuli, hynttäntyy ja purjetuuli EERO. Jos hän olisikin vienyt sen johonkin muuanne OLLI. Mitä siinä suotta pääluutasi soitat, ei sinulla kumminkaan ole sen asian kanssa mitään tekemistä.

Ja väliin hän hätimmiten kävi Tommin kanssa jahdilla." "Se on, hän kävi salametsästyksellä Tommin kanssa," sanoi tuomari kovuudella. "Tutkimuksessa on tullut ilmi, että nuori Ojala viimeisinä aikoina oli senlaista harjoittanut. Teidän poikanne häntä siihenkin houkutteli?" "Ihmiset niin sanovat, herra tuomari, mutta ihmiset ovat pahoja," huusi Leena kiivaasti.

Mutta samassa tuokiossa hän huudahti hämmästyksestä, sillä takanaan, aivan likellä, seisoi nuori Ojala ja katseli häntä tummilla silmillään. "Tommi!" kuului kuiske hänen väriseviltä huuliltaan. Kuppi, joka sattui olemaan Annan kädessä, putosi raskaasti pöydälle ja hän itse vaipui hervottomana kuin lanka-vyyhti likeisimpään tuoliin.

EERO. Mistä sen tiedät? ELLI. Siitä kun et ollenkaan meidän huoliamme ajatellut matkalle lähteissäsi. EERO. Turhaa huolta. Jumala suojelee kaikkia matkamiehiä, paitsi viinan vetäjiä. ROINILA. Mutta leikkipuhe sikseen ja tee meille tiliä töistäsi, poika. Mitä oli sinulla kaupungissa tekemistä? EERO. No, kas! Ojala vainajan testamentin kävin sieltä hakemassa. Tuossa se on. ROINILA. Mitäs sanot!

Yhtä vähän selkeyttä saatiin muista paikalla pidetyistä tutkimisista. Yrjö Heikkinen se oli ollut, joka suurimmassa hämmästyksessä oli syösnyt tanssitupaan ja kertonut, että nuori Ojala makasi veressään ulkona koivukossa.

Voipi niin olla, virkkoi Kaarlo, ja painoi aran jäähyväis-suutelon armaansa huulille. Sitten pujahti Kaarlo purteensa, kevennetyllä sydämellä vielä heittäen hellän silmäyksen lemmittyynsä, joka jo läheni kotinsa porttia. Ken oli tuo Ojalan Kaarlo, jota Maria niin rakasti? Niinkuin tiedetään, on Niemelä lahden rannalla; sen lahden toisella puolen on Ojala, Kaarlon koti.