Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Olette luultavasti nähnyt nimeni sanomalehdissä, sanoi tyttö; jo varhaisesta nuoruudestani saakka olen harjoittanut taidemaalausta ... se työ on ollut minun ainoa suojani monia surullisia muistoja vastaan... Kuinka epätoivoinen lieneekään sellaisen ihmisen elämä, jolla sukulaisten ja ystävien puutteessa ei ole tilaisuutta polvistua taiteen alttarille saamaan lohdutusta ja suojaa maallisille kärsimyksilleen!
Muistanpa muuten kuinka juuri samalla paikalla erään maissikuvon päällä loikoillen edessämme oli santarmein vahtipaikka, mikä häväistys! puhelin ystävälleni Ampèrelle nuoruudestani. Niistä hellistä muistelmista, jotka minulla elämäni ajalta on tallella, sanoin minä hänelle, löytyy ainoastaan yksi, johon mitään katkeruutta ei ole sekoittunut. Minä tarkoitin meidän ihanaa nuoruuttamme.
Konrad, nyt kysyn minä viime kerran: mitä olen minä tehnyt sinulle, että sinä minua vihaat? Minä olen kysynyt sitä itseltäni, mutta en ole siihen kysymykseen löytänyt vastausta. Sillä ethän ole niin pitkävihainen, että tuo pieni tapaus nuoruudestani enää kytisi sinussa?" Sairas oli puhunut tyyneellä, hiljaisella, pian rukoilevalla äänellä.
Aikaisimmasta nuoruudestani saakka on uskonnonhäpäisijän Luther'in opin mitättömyys ollut minulle selvänä ja lapsuudessanikin oli minulla varma aavistus siitä".
Ensimmäisenä iltana lukee hän kaupungin sanomalehdistä että kulkeva näyttelyseura, joka siellä näytteli, piti näyttämän sen kuusi vuotta takaperin muodikkaan polkan. Minun tekee mieleni mennä katselemaan sitä, ajatteli Oskari surullisesti hymyillen. Mutta muistot nuoruudestani nämät turhuudet sentään sisältävät.
Miksi hän minun puolestani kuolisi? Mitä rangaistusta minä olen ansainnut, että hän sälyttäisi sen päällensä ja kärsisi minun sijastani?" "Aivan ensi nuoruudestani asti minä olen koettanut tavoittaa totuutta ja jumalaa. Onko se synti? Minä olen kokonaan antaunut tähän elin-aikaiseen harrastukseen.
KUNINGATAR. Lupaatteko olla hyvä minua kohtaan, minä olen kärsinyt niin paljon, eikä minulla nyt ole mitään iloa enää. BOTHWELL. Minä lupaan sen. Poikani tähden, kunniani ja maani tähden, luopuen kaikesta, jota olen toivonut ... kaikista tulevaisuuden toiveista ... mielen tuhansista kauniista kuvituksista ... nuoruudestani ... en, en voi! BOTHWELL. Mikä on välttämätöintä, ei saa olla mahdotointa.
Suonissani ei juokse ylhäistä verta, eikä minua seuraa kauppaneuvoksen, eikä muu arvonimi. Rakas, kunnon isäni on reppu selässä käsityöläisoppilaana vaeltanut ympäri maailmaa minä olen työmiehen poika ja aikaisemmasta nuoruudestani olen saanut työskennellä syvistä riveistä, se on alasinten ja ruuvipenkin luota aivan kuten työmiehetkin, jotka nyt käskettävänäni ovat.
*Kroll*. Minä en voi teidän hyväksenne luopua siitä luulostani, ett'ei se mahda olla kovinkaan syvä, se juova, joka eroittaa vapaan ajatuksen ja hm! *Rosmer*. Ja minkä ? *Kroll*. Ja vapaan rakkauden, jos sen ehdottomasti tahdot tietää. Ja sitä sinä et häpeä sanoa minulle! Sinä, joka olet tuntenut minut varhaisimmasta nuoruudestani alkaen. *Kroll*. Juuri sen vuoksi.
Kuulepas, Musti, kysyin kerran häneltä. Milloin sinä oikeastaan rupesit toden teolla ajattelemaan? Minä olen ollut ajatteleva koira hamasta nuoruudestani, virkahti Musti arvokkaasti. Sen kyllä uskon, vastasin hänelle tulevalla kunnioituksella. Mutta sinun ensimmäinen itsetietoinen ajatuksesi? Mikä se oli? No niin, aivan varhaisinta nuoruuttani minä en luonnollisesti muista oikein.
Päivän Sana
Muut Etsivät