Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025


"Armas Gustava", sanoi hän, "sinä et saa mennä mihinkään. Sinulla on ollut kyllä puuhaa ja vaivaa tänä hirmuisena iltana. Voi sentään, tätä iltaa! Istu nyt rauhassa. Kyllä minä menen. Voi sentään, kuinka tämä on hirmuista!" Ja mamseli Nikander astui ovea kohti. "Ethän vaan aikonekaan torua häntä?" kysyi Gustava pormestarilta. "Mistä syystä, Gustava?"

"Mistä ostatte vaatteenne?" kysyi Mathilda myöhemmin illalla heidän istuessaan pöydän ympärillä. "Mistäkö minä ostan vaatteeni?" "Niin, ne ovat mielestäni niin kummallisesti tehdyt." "Niin, sen kyllä sanon", vastasi ylioppilas totisena, "räätäli Nikander on ne ommellut." "Nikanderko? missä hän asuu?" "Hän asuu aivan lähellä nikkari Henriksson'ia."

"Ja nyt", sanoi mamseli Nikander, "vaikka sinä ajaisit minua kotiin, niin minä en mene. Minä olen täällä ja autan sinua, minkä huonoilla voimillani voin. Voi sentään tätäkin päivää!" Nyt tuli väitös kumpiko käy Gustavan kamarin sänkyyn, kumpiko sohvalle. Pitkäin debattien jälkeen täytyi mamsell Nikanderin väen väkisenkin käydä sänkyyn.

"Käykää sisään!" sanoi pormestari. "Suokaa anteeksi, minä en voi tulla, olen aivan nokinen ja läpimärkä!" "Läpimärkä!" huudahti mamseli Nikander. "Voi sentään tätä päivää!" "Pranmestari!" puhui pormestari vähän juhlallisesti.

"No mutta olettepas te nyt ihan ihmeellistä väkeä! Enhän minä ole aikonutkaan sanoa hänelle, en yhtään pahaa sanaa. Mistä sen olette saaneet, että minä hänet nyt panisin vankihuoneesen!" "Voi sentään kuinka teillä on hyvä sydän", riemuitsi mamseli Nikander. "No niin August, tiesinhän minä, että sinä olet hyvä", puheli Gustava, ja nuo hyväntahtoiset olennot taputtivat taas pormestaria.

Päivän Sana

koiraksilta

Muut Etsivät