Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Ei kukaan heitä kuitenkaan huomannut, mutta kun kandidaatti mennessään eteisen oven luona aikoi panna hatun päähänsä, syntyikin sen sisässä oikea vallankumous; joukko tinasotamiehiä, kiviä, tikkuja ja herra tiesi mitä kaikkia tulla romahti äkkiä hänen päällensä; niin, jopa pienoinen nokipoika putosi nenäkkäästi ihan ratsastamaan hänen nenällensä, eikä mitään voi verrata lasten tavattomaan riemuun, kun he näkivät miten kandidaatti hämmästyi, miten hän oli hullunkurisen näköinen ja pudisti päätään heidän epäkohteliaalle tempulleen.
Nikodemus pani lasit juhlallisesti nenällensä, keikisti päänsä ja vastasi sitten: Joo, herra lukkari. Meneppäs, kuule, Nikodemus, samalla tiellä ja lyö suonta siitä meidän rouvasta... Sekin on sairaana ja haluaisi sinua. Soo! lausui Nikodemus juhlallisella äänellä ja lähti.
Vanha soturi keinutti päätänsä edes takaisin, kieräytti tappimaisia, verekkäitä silmiänsä niin että luulin niiden nuljahtavan asemiltansa, pani likaisen etusormensa taitetulle nenällensä, huudahti juhlallisella äänellä "kahvia" ja juoksi samassa jonnekin sisähuoneesen.
Tässä nainen onnistuu paremmin kuin me miehet ja huomattava etuus on naisella tuo kyky tehdä elämän ja vieläpä itse sen vähäpätöisyydetkin idealisiksi". Keskustelumme keskeytyi, kun herra van Arsdel astui huoneesen, joukko sanomalehtiä kädessä. "Nuorisolla on varsin hupaista tuolla sisällä", sanoi hän ja asetti silmä-lasit nenällensä; "senpätähden tulin tänne saadakseni rauhassa lukea lehteni".
Oikein herttainen lapsi, sen takaan. Niin, kuulkaapas, katselin häntä viime keskiviikkona puolen tuntia yhtä mittaa; hänellä on niin miehekäs ryhti. Näin hänen tavoittavan kultaperhosta, ja kun hän sen oli kiinni saanut, päästi hän sen taasen irti; ja taas takaa ajamaan, ja sitten nenällensä maahan, ja jälleen pystyyn, ja saikin sen taasen kiinni.
Serkun pitää kaikella muotoa kertoa enemmän pikku prinssi Kustaasta; se oli sukkelapäinen lapsi, ehkä vähän hemmoiteltu, mutta siihen oli hänen äitinsä syynä. Kuningatar Loviisa ei juuri päästänyt ketään nenällensä. Niin kyllä, sanoi välskäri. Ja kuitenkin on hän tänne Suomeen jättänyt itsestään mitä lempeimmän muiston: pienen hiljaisen Loviisan kaupungin.
Mietti pöpö pöydän päässä, Pani sormen nenällensä, Sitte viimein suunsa aukas, Lausui virkaveljillensä: "Tämän kirjeen kirjoittaja Kyllä kieltämmekin taitaa, Sakon haastoll' uuden kirjeen Saa hän kielellämme laittaa."
Päivän Sana
Muut Etsivät