Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Suurella tottumuksellaan oli rouva Bourdieu varmaankin päässyt ensi silmäyksellä tämän asian perille: joku raskas naimaton nainen, josta herra tahtoo kunniallisella tavalla päästä erilleen. Se oli aina hyvää affääriä.
Minä autoin heitä naimisiin, ja tämän naimisen uhalla he auttoivat toisiaan tulemaan onnellisiksi." "Oletteko vielä naimaton?" "Jumalan kiitos, olen!" "Ja te olette onnellinen?" "En ole; minä en voi itseäni onnelliseksi tehdä minä olen tyytymätön olento." "Miksi te sitten sanotte, 'Jumalan kiitos'?" "Siksi että se ajatus lohduttaa minua, etten tee toista onnettomaksi."
MAUNO. Kuule sitten totuus: niin on asia, mutta tästä ole ääneti kuin hauta; ja muista sanoneeni. MARTTI. Se on velvollisuuteni. Kuinka hyvänsä. Ihmisten olennon ja'an minä kolmeen luokkaan, jotka ovat maa, helvetti ja taivas. MAUNO. Ja tämän jakauksen kanta? MARTTI. On naiminen. Naimaton on maan päällä, onnettomasti nainut helvetissä, mutta taivaan ilossa tanssii onnellinen pariskunta.
"Totuuden ja rehellisyyden nimessä kehoitan teitä, arvoisa herra, oman sekä lapsenne kunnian ja onnen tähden, vieroittamaan luotanne erään." Mitä? Vieroittamaan luotani! Kummallista! Arvoisan ja kunniallisen herranko vieroittaisin luotani? Hän ehkä luulee vielä Salmon olevan lastemme opettajana. Naimaton mies! Tytärtäni kosioivansa! Varmaankin Salmo.
Eräs rikas, vanha, naimaton mies, kaukaista sukua kapteenille ja molempien lasten kummi, kuoli, ja oli testamentissään jakanut ristilapsilleen viisikymmentä tuhatta markkaa, kuitenkaan ei, kuten kohtuullista olisi ollut, yhtä paljon molemmille, vaan siten, että Rudolf sai kolmekymmentä ja Gerda kaksikymmentä tuhatta.
Sehän oli aivan luonnollista, ja sellainen jako tapahtuu usein tässä ymmärtäväisessä maailmassa, että naimaton veli, joka oli hävittänyt vanhemmat ja sisaren, sai suuremman summan kuin tämä, joka oli avioliitossa ja kahden lapsen äiti. Rudolfista oli tämä epätasainen jako aivan luonnollinen, niinkuin kaikki muukin vääryys, kuin ne vaan olivat hänen omaksi edukseen.
"Minä olen naimaton". "Naimaton!" toistin minä kummastuneena. "No, kuka tuo on, Mr. Peggotty?" osoittaen sormellani sitä henkilöä valkoisella esiliinalla, joka kutoi. "Se on Mrs. Gummidge", vastasi Mr. Peggotty. "Gummidge, Mr. Peggotty?"
Minä olen yksin ja naimaton, rouva Goldstraw, ja tahdon elää kaikkein niiden kanssa, jotka ovat palveluksessani, niinkuin olisimme yhteen perheesen kuuluvia. Siihen aikaan asti tulette ainoastaan pitämään huolta minusta ja uudesta kauppakumppalistani, jota kohta odotan tänne.
Ovatko he sitten kaikki kuolleet?" kysyi vaimo. "Sittenhän olette niinkuin minä. Isäni on kuollut, äitini on kuollut, veljeni ja sisareni ovat kuolleet, setäni ja enoni ovat kuolleet ja minä olen naimaton. Oli minulla ylkä hm mutta hän minut petti maailma on petollisuutta täynnä". Helena ei vastannut mitään, vaan kääntyi seinää kohden. Kova päänkivistys häntä vaivasi.
»Minä taasen loukkasin teitä», sanoi nuori mies omituisella verhotulla äänellä. »Mutta älkää itseänne ajatelko jos teidän avioliittonne on onnellinen, niinkuin se on, niin miksemme silti voi puhua asiasta yleensä, ajattelematta että te olette naimisissa ja minä naimaton, vaan ainoastaan niinkuin kaksi ihmistä?»
Päivän Sana
Muut Etsivät