Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Vaan Daniel ei ainoastaan saarnannut Jumalan sanaa, hän eli myöskin sen mukaan. On kyllä totta, että hänen oli vaikea oppia hiljaisuutta ja nöyryyttä; mutta, niin vähän kuin hänellä olikin tämän maailman tavaraa, jakoi hän kuitenkin sitä niille, joilla oli vielä vähemmän, niin että hänen itsensä välistä täytyi nälkäisenä mennä levolle.
Ajatelkaa, hyvät lukijani, että nälkäisenä, väsyneenä koko päivän huonoa tietä marssittuaan raskas taakka seljässä rankassa vesisateessa, saapua jollekin lokaiselle pellolle, ilman ruokaa, ilman tulta, sen lisäksi vielä kaukana vieraalla maalia, sodan ja muiden epäkohtain aikana. Omassa maassa tällaiset rasitukset olisivat jotenkin vähäpätöisiä.
Pureksi nälkäisenä tyhjää ilmaa Ubaldin dalla Pil' ja Bonifacius, mi kansaa paljon kaitsi sauvallansa. Marchese-herran näin, nyt janoisemman kuin muinen juodessaan Forlissa, jossa hän kuitenkaan ei koskaan kylläks saanut. Mut niinkuin se mi valikoiden katsoo, valitsin nyt ma Luccan miehen, joka mua enemmän kuin toiset tirkisteli.
Sillä jos minä kenen tunnen veljekseni, niin enhän salli että minun oloni on parempi kuin hänen, en salli että hän nälkäisenä katsoo kuinka minä syön, vaan me syömme saman pöydän ääressä ja jaamme kaikki keskenämme. Siksi että rakastan veljeäni. Mutta vieraan kerjäläisen sallin seista ovellani ja olen ilonen kun hänestä pääsen niillä muruilla, jotka pöydältäni putoovat.
Hän oli siinä ijässä, jolloin hän vielä kasvoi ja öisin oli hän valveellaan ja vääntelihe, unta saamatta, vaan ajatellessaan ruokaa. Hän ei ollut koskaan aavistanut, että oli niin vaikeata olla nälkäisenä! Hän koetteli poistaa tämän ajatuksen, muistuttamalla mieleensä sillinperkaajan, jota hän muutamaan päivään ei ollut kaivannut.
Hän muisti Loviisan, vain sitä kuin ajatteli niin sydän jylähti vastaan. Se oli mennyttä. Hiljankin hitain kaivoi hän heiniin kolon ja ainoan ystävänsä Mokin kanssa rupesi siihen heiniin umpipäähän makaamaan. Vaan unta ei tullut. Olo siinä nälkäisenä ja viluisena ja toivotonna tuli tuskaiseksi.
Kylän kaukaisimpaan perukkahan Kuljettua, taasen palajamme. Suru painoi mieltä kodin tautta: Vastaan sieltä taasen nälkäisenä Rientää siskojen ja veljein parvi, Toivoin että jotain heille tuomme; Pettyvät, ja tuo se painaa mieltä, Tuo se tuskan vedet silmiin nostaa!
Mutta apulainen pääsee tekemästä kumpaakaan... Kuulehan, luuletko minun voivan mennä sisään tässä puvussa? Varsin hyvin. Luuletko, että minut ajetaan ulos, jos menen sisään? Kuinka sellaista voit ajatellakaan? Entä luuletko minun tarvitsevan lähteä täältä nälkäisenä ja janoisena? Onko sinun täytynyt ennen tehdä niin?
Hän palasi kotia kalpeana, nälkäisenä, mutta virkeänä, hilpeänä, huulillaan hymy ja silmät onnea täynnä. Paroni puolestaan suunnitteli suuria viljelystuumia. Hän tahtoi tehdä kokeita, järjestää uusia yrityksiä ja ottaa käytäntöön uusia koneita, tuottaa ulkolaisia karjalajeja.
Hänen usein täytyi nukkua nälkäisenä; usein täytyi hänen tehdä työtä kuumana puolipäivänä ja kylmänä talvisena aamupuhteena; hänen jalkojansa usein terävät kivet kadulla haavoittivat ja jäätiköt leikkasivat. Aina oli hän kuitenkin tytyväinen ja kiitollinen kohtalollensa, urhoollisesti toimitti hän tehtävänsä, sillä ystävälliset silmät hymyilivät hänelle. Tässä oli Patrasille kylliksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät