Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Yht'=äkkiä seisahtuiwat kuitenkin waunut keskelle ahdasta wuorisolaa, ja roswojoukko karkasi päälle, käskien kaikkein käydä pitkälleen maahan, jos tahtoiwat pitää henkensä. Myhrberg ensihetkellä tempaisi esille pistolinsa, wastarintaan ruwetakseen; mutta samassa hän hawaitsi että suojelijoiksi annetut sotamiehetkin jo oliwat kaikki kätkeneet nenänsä nurmikkoon, ja wiskasi siis myös pois aseensa.
Pianpa kuitenkin sai walitettawasti Myhrberg nähdä ja kokea kaikellaista, joka kyllä olisi saattanut sammuttaa kirkkaimmankin toiwon, jäähdyttää tulisimman innon. Pitkällisestä orjuudestaan turmeltuneina, käyttiwät itsiänsä Kreikkalaiset monella halweksittawalla tawalla. Heidän keskenään oli alin=omainen kateus ja riita, joka suuresti haittasi sodan käyntiä.
Hywin iloiseksi tuli siis meidän herkkusuu, kun sai tilaisuuden olla lääkäritaidollaan wähän awullinen wanhalle, samassa laiwassa matkustawalle, kiwulloiselle herralle, joka kiitollisuudesta pyysi häntä omista runsaista ja hienonmakuisista aterioistaan osaa ottamaan. Myhrberg siis jäi yksin järsimään kuiwia lampaankäpäliään ja kowia korppujaan.
Myhrberg tiesi että noiden kurjain Kreikkalaisten lapset ja lastenlapset, jos wapaudessa saisiwat syntyä ja kaswaa, jo tulisiwat ihan toisenlaisiksi ihmisiksi, ja tämän wapauden puolesta oli hän walmis kaiiki woimansa ponnistamaan, wiimeisenkin werenpisaransa wuodattamaan. Tämä seikka on kuitenkin epäiltäwä.
Kolmipäiwäisten tappeluin perästä Khaidaria kylän ympärillä, noin 7-8 wirstan päässä Atheenasta, täytyi tyhjin toimin ja suurella mieshukalla palata entisille maja=paikoille. Gordon'in historiassa mainitaan erittäin yksi muureilla ympäröity puutarha, josta taisteltiin. Kenties oli siis täällä se paikka, jossa Myhrberg kerran kertoeli joutuneensa suureen waaraan.
Myhrberg kiitti, mutta sanoi asian waatiwan tarkempaa miettimistä warsinkin tytön puolesta. Seuraawat wuodet wietti hän weljensä luona Espoon kartanosa samannimisessä pitäjässä liki Helsinkiä.
Jos hän meni ulos lukittuin owein ja portin kautta, niin heräsi siitä warmaankin talonwäki ja seuraawana päiwänä, jos tappelusta rehtorille walitettiin, olisiwat todistukset olleet aiwan walmiit. Myhrberg senwuoksi keksi sukkelan keinon; hän kiipesi hiljaa kammarinsa uuninpiipun kautta katolle, laskeutui kadulle ja riensi taistelutanterelle.
Näillä tietysti oli myös hywä harjoitus kaikkien aseitten käyttämisessä; mutta ne oliwat toiselta puolen niin wallattomat ja hurjat, että niistä wälistä oli yhtä paljon haittaa kuin hyötyäkin. Surkean esimerkin heidän tawoistaan ja yleisestä kurittomuudesta sai Myhrberg pian tulonsa perästä tilaisuuden nähdä.
Apua toiwoen kuulteli hän tarkemmin, waan älysi pian kauhuksensa, että Turkin kieltä puhuttiin. "Se tieto", niin kertoi Myhrberg, "että Turkkilaisilla tawallisesti oli aiwan tylsät puukot, joilla kauan aikaa sahata kihuutteliwat, ennen kuin saiwat kaulan poikki, tietysti ei tehnyt tuota uhkaawaa kuolemaa suinkaan hauskemmaksi."
Mutta Myhrberg oli aina waan kieltänyt käyneensäkään Puolassa ollenkaan. Yöllä, kotiin tultua, oli hän yllämainitulle ystäwälle myöntänyt ollelensa Puolassa ja Narew=joen tappelussa, waan lisäsi: "Mutta mitä weli A. kertoi, että hän muka näki minut walkean hewosen selässä, walkoinen sulka lakissa, se on tyhjää mielikuwitusta, sillä semmoista ei minulla ollut siellä."
Päivän Sana
Muut Etsivät