United States or Åland ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Hildebad, Hildebad, avuksi", huusi Visand. "Täällä olen mikä hätänä? Minne minun on mentävä", virkkoi tämä tullen joukkoineen vastaan. "Honoriuksen portille. "Siellä on muuri murtunut ja Aetiuksen torni on sirpaleina. "Apuun muurinaukkoon!" "Tulen Fridugern parka!" Samalla hetkellä prefekti Cethegus syöksähti bysanttilaisten leirissä Belisariuksen päällikkötelttaan. Hän oli täysissä varusteissa.
Lotta oli aivan murtunut murheesta. "Meillä ei ole poikaa enää vanhuutemme turva vietiin korjaa meidät, Herra, pois tästä kurjuudesta", niin voihkasi hän yöt ja päivät.
Kun hän oli vähitellen tullut tajuihinsa ja ruvennut muistelemaan tuota kamalaa tapausta, häipyi hänen kuningasta kohtaan tuntemansa viha kokonaan. Hänen sielunsa oli murtunut. Syvä katumus ja pelko joutua hänen eteensä valtasi hänet. Sitäkin suuremmalla syyllä, kun hän tiesi ja sai muilta tietää, että vilja-aittojen palo oli pakottanut kuninkaan antautumaan.
Tämän tähden tulikin asia pian siksi, että eräs heidän innokkaimpia käännyttäjiään oli alituisena wieraana heidän pikku tuwassaan. Tarkalla aistilla huomasi tämä, että siellä oli toinenkin henkilö, minkä mieli oli murtunut, kenties wielä enemmänkin kuin sen, jonka he oliwat jo puoliksi woittaneet.
Esterin mieli oli murtunut. Hän heittäytyi polvilleen kreivittären eteen ja kuiskasi: Teidän armonne ... hyväntekijäni ... tehkää niinkuin tahdotte ... te sen paremmin tiedätte ... olen valmis teitä tottelemaan!
Hänen sitkeä voimansa oli murtunut sisällisestä taistelusta enemmän kuin viimeisestä taudista. Ester oli ollut oikeassa: vanhus voi murtua, mutta ei taipua. Kuinka hän olikaan vielä vähän ennen halveksivasti puhunut kuninkaan sormuksesta! Ja kuinka varma hän luulikaan olevansa haudattuaan tuon pahuksen Palosaaren salmeen!
Mutta samallapa kävi hänen päälakensa kovasti Matin naamaan, ihan juuri siihen kohtaan siitä, joka oli hellin. Me muistamme, että Matin nenä tappelussa Varpusen Laurin kanssa oli mäsäksi murtunut. Juuri tähän pakoittavaan kohtaan naamasta sattui kovasti Kallen pää. Se kävi kipeästi. Matti ei ollut hellä-ihoinen, mutta tämmöistä kolausta hän ei voinut kärsiä.
"Niin, äiti, se oli vaikeata, vaikeinta kaikista", huudahti hän, "isä otti asian, kuin olisi se ollut murhenäytelmä, oikea perheonnettomuus, hän kohteli minua, aivan kuin olisin hukkaan mennyt poika, puhui, että olin lyönyt hänet rammaksi, että hän on murtunut mies, enkä tiedä, mitä kaikkea kauheaa." "Niin, isä voi kiihtyä, kun hän on traagillisella tuulellaan", vastasi Ester puoliksi hymyillen.
Keksi joku syy, sano itsesi sairaaksi, tai jotain muuta semmoista. Mitä varten? kysyi Martha pelokkaasti. Hän jäi istumaan kädet ristissä polven ympäri ja katsoi ylös häneen melkein rukoilevasti. Mitäkö varten? Etkö sinä ymmärrä, ettei tämä käy laatuun. Minun on kiusallista tietää sinun olevan täällä. Martha oli murtunut. Vaihtelevat mielen liikkeet olivat kaiken päivää häntä raastaneet.
»Minulla ei ole tietoja tarpeeksi » »Onko sinun kilpailijoillasi enemmän?» »Ei, vaan vähemmän. Mutta minä olen ylpeä. Minä tahtoisin olla päällikkö, mutta sitä minä en voi. Sitäpaitse nyt uusia voimia vastaan ei, siitä ei tulisi mitään. Mutta sinä, sinä olet varustettu .» »Minä! En, isä, jäntevyys minussa on murtunut; minulla ei ole enää innostuttavaa sanan voimaa.» Syntyi pitkä äänettömyys.