Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. toukokuuta 2025
Hän oli sortunut, sortunut pahimmalla ajallaan ja kun hän siitä vihdoin vähän virkosi, oli aika jo rientänyt hänestä ohi, itse oli hän ehtynyt ja kuivunut, hän jäi ijäkseen murtuneeksi voimaksi, joka nyt jo oli henkisesti loppunut, vaikka ruumiissa vielä kyti vaivainen kipinä.
"En voi vielä luottaa sinuun, Sven, sieluni on masennuksissa ja tunnen itseni murtuneeksi mieheksi. Luulin itselläni olleen niin paljon voimaa kantamaan, mutta kun isku tuli, huomasin, että olin leikkinyt piilosta oman itseni kanssa; en ollut koskaan uskonut sitä mahdottomuutta, että minun poikani erotettaisiin yliopistosta.
Syksy oli luonnossa, ja Löfvingkin tunsi voimansa murtuneeksi, mutta tuolla mäntyjen luona odottivat tulevaisuuden miehet. Löfving meni nuorten luo. Hiljaisella myötätuntoisuudella kohottivat nuorukaiset katseensa kalpeaan mieheen. He olivat kuulleet hänen sanansa.
Tämä hävitetty puisto on vielä uudesta syntyneenä luonnon lempeästä helmasta nouseva, mutta sielunsa muistot hän on vievä mukanaan hautaansa. Kuta kauemmin hän puistossa käveli, sitä julmemmalta hänestä hävitys näytti. Hän tunsi itsensä enemmän kuin konsanaan vanhaksi ja murtuneeksi katsellessaan hirmumyrskyn tuhoamaa nuoruusaikansa puistoa.
"Minun pitäisi tuntea itseni murtuneeksi", ajatteli hän; "sitä, mitä on tapahtunut, pitää moni, vieläpä oma isänikin, häpeänä!... Ja silloin istun minä tässä ja tunnen itseni vain onnelliseksi... Mutta en tosiaankaan voi sitä auttaa ... minä olen kai jollain lailla vaillinainen ja sovittamattoman takaperoinen... Kuinkahan oppisin edes olemaan pahoillani asioista, joiden vuoksi muut surevat itsensä kuoliaaksi, ja levollinen pikkuseikkain suhteen, joista muut eivät välitä vähääkään?"
Päivän Sana
Muut Etsivät