Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Hän oli enkelin kaltainen, ja me nimitimme häntä 'Taivaan armoksi' kun olisi ollut sanottava 'Hänen armonsa! Hän lohdutti kärsiviä, hän itki murheellisten kanssa ja armahti onnettomia, mutta hän, ihmisraukka, oli kuitenkin onnettomin meistä kaikista". "Mitä hänestä? Sano pian mitä tiedät hänestä!" ärjäsi eversti kuumeentapaisella pikaisuudella.
Pian on kuitenkin elämä kaikkine tuskineen ja iloineen ohitse; ja silloin tuntuu hyvältä kun on elämällään tuottanut iloa maan päällä ja se herättää taivaassakin iloa. Kaikkien murheellisten suuri lohduttaja ei halveksi sinua; älä sinäkään halveksi häntä! Ole kärsivällinen, odota! Rauha tulee, tulee ihan varmaan...»
Olin yhdessä hänen murheellisten opetuslastensa kanssa ylösnousemisen päivänä, kun olimme kokoontuneet valittamaan hänen kuolemastansa ja kadonneista toivoistamme; pelkäsimme juutalaisia ja olimme sen vuoksi salvanneet ovemme, ja kun istuimme siellä kaikkein enin surussamme, silloin ilmaantui hän keskellämme ja tervehti tavallisella tunnetulla äänellänsä: "rauha olkoon kanssanne."
Minä tapasin heidät sillä syrjäkadulla, joka vie poliisikamariin. He olivat jo aivan portista pihaan menemäisillään ja jos en olisi siihen ennättänyt, olisi runoniekka varmaankin saanut viettää yönsä korttikaarin kylmällä vuoteella ja herätä aamulla unestaan sen murheellisten seinien sisällä.
Minä hain lohdutusta kaikkein murheellisten lohduttajalta ja, maistettuani puhtaasta, mutta sorretusta sydämmestä lähteneen rukouksen suloisuutta, nukuin rauhassa, huolimatta siitä, mitä tuleva oli. Seuraavana aamuna herätti minut vanginvartija, ilmoittaen, että minua vaaditaan Oikeuden eteen.
Se, joka ei ole ollut muassa, se ei voi käsittää, kuinka lohduttavaa näiden murheellisten oli huojentaa sydäntänsä lauluilla. Moni oli valmistanut itselleen kanteleen, ja vanhat sanoivat, että kun he kuulivat kielien äänen, tuntui se tervehdykseltä Karjalasta, maasta, jota he eivät ikinä voineet unohtaa. Sinne takasin ja siellä hauta, se oli heidän kiihkein toivonsa.
Jos minä olisin T:ri Luther ja tietäisin, että sorrettujen ja murheellisten kaipaavat silmät koko maassa kääntyvät minuun, olisin valmis sanomaan: "Herra, anna minun kuolla, ennenkuin nämät poljetut ja rasitetut sydämet oppivat, kuinka vähän minä voin auttaa teitä!" Sillä todestikin tehdään paljon pahaa auringon alla.
Tämä ajatuskäänne murheellisten tarkastelujeni lopuksi saa minut kerrassaan hyvälle tuulelle. Nousen rivakasti jaloilleni aikeissa ryhtyä peseytymään. Mutta mitäs, eihän täällä ole minkäänlaista pesuastiaa, saippuasta ja pyyheliinasta puhumattakaan.
Katsellessa papin silmiä, joissa loisti lempeys, rakkaus, sääliväisyys ja hyvän-tahtoisuus, havaitsikin jälkeisemmän olevan oikean syyn hänen riutuneesen muotoonsa. Oli niinkuin lähetetty ottamaan onnettomain ja murheellisten ristin omille hartioillensa, ja saattamaan lohdutusta, iloa ja rauhaa kurjuuden majoihin.
Pastori seisoi taasen tuvassa ja pukeutui turkkeihinsa. Huomenna tulen minä jälleen, sanoi hän emännälle. Haluaako hän niin? Haluaa! Emäntä nyökäytti päätään pappi on aina tervetullut murheellisten luo: Hyvästi! Paluumatka joutui pian, pastori istui taasen yksinäisessä kamarissaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät