United States or Canada ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vallankumous saavutti kohopisteensä joulukuun alussa. Kiovassa, Moskovassa, Harkovissa ynnä muissa teollisuuskaupungeissa vallitsivat Pietarin mallin mukaiset työväenneuvostot.
Jopa Moskovassa tehtiin toivoton yritys boikotata ranskalaisia ylellisyystavaroita, mikä hanke yhtä surkeasti meni myttyyn kuin vapaamielisen ruhtinaan lähetys Pariisiin. Ranskan keskeisenä valtiollisena harrastuksena oli silloin saavuttaa Marokon herruus, mihin Englanti ja Italia jo olivat antaneet suostumuksensa, mutta ei Saksa.
Helenan ystävälliset sanat ja kohtelias huolenpito liikkuttivat Hornia syvästi ja voittivat hänen sisarensa kerrassaan, niin että hän hetkeksi unhotti levottomuuden, jota tunsi m:lle Dorinnen tähden. Viivyttekö te, hyvä vapaaherratar, kauankin Moskovassa? kysyi Helena. Paha kyllä täytyy minun matkustaa huomeisiltana tahi viimeistään ylihuomenna, vanha isäni...
Kuten näet päiväyksestä, olen jo poissa Keski-Aasiasta ja silloin, kuin tämän kirjeen saat, jälleen Europassa, oltuani neljä vuotta taistelemassa Ural-järven seuduilla, Afganistanin rajoilla ja Syr Darjan varsilla. Minä olen saanut pataljoonan Moskovassa.
Vuosi 1812 toi tullessaan itsepintaisen kylmän ja tuiskun, johonka hennot ulkomaalaiset olivat kokonaan tottumattomia. Sen ohessa oli vielä sekin surkeus, että onnettomat olivat ruokansa ja muonansa menettäneet tulipalossa. Moskovassa arvelivat he, lienee kaiketi kyllin kaikkea, ja nyt oli pikkuisen toivossa!
Tavarishtsh, suuria, hyviä uutisia! huudahtaa hän ja siinä tuokiossa täyttyy koppimme "vallankumouksen hengestä". Pietarissa alkaa olla puute kaikesta, enimmän kuitenkin leivästä. Tyytymättömyys yhä kasvaa ja Moskovassa kuohuu jälleen. Työväestö Pietarissa varustautuu kiihkeästi aseiden lukumääränkin tietää toverini ja duuman avajaisten yhteydessä tulee varmasti jotakin suurta tapahtumaan.
Syksyllä marssimme sitten Karlshamniin, mennäksemme Liivinmaalle vetämään sormikoukkua Saksin kuninkaan kanssa, jolla kuuluu olevan niin tavattomat käsivoimat. Sillä välin tuli tietoja Narvasta, että venäläinen oli suurin sotajoukoin hyökännyt maahan ja sitä hävittänyt; ja se oli tapahtunut heti sen jälkeen, kun sota Moskovassa julistettiin.
Petrovan puistossa vierivät vaunut toistensa jäljestä lakkaamattomassa jonossa. Tänään piti kaiken, mitä Moskovassa oli komeata, rikasta ja loistavaa, lähteä ulos, ja Moskovassa on paljo näyteltävää sillä alalla. Tänään se Moskovan ylhäinen maailma toi ilmi kevään vallan julkisen tunnustuksensa.
Matkustavainen siinä juodessa kertoi olevansa naimisretkellä ja vievänsä mukanaan Moskovassa ansaitsemansa 500 ruplaa. Tämän kuultuansa Makar meni pihalle ja pani reen pohjalle olkien alle kirveen. »En itsekään ymmärrä, miksi minä kirveen otin,» kertoi hän. »Otahan kirves,» sanoi se: minä otin. Istuimme rekeen ja läksimme ajamaan. Ajamme, ajamme, minä unohdin koko kirveen.
Yksi ruotsalainen vastaa kymmentä vihollista. Wrangel asettui kysyväisenä Buddenbrockin eteen. Olet näemmä unhottanut mitä sanoit, kun kuljimme punaisen torin yli Moskovassa. Minä vannoin kostavani, vastasi Buddenbrock. Kyllä, mutta sinä kirosit sitä mielettömyyttä, joka oli syössyt meidät tähän kuiluun. Silloin huomasit erehdykset, nyt teet niitä itse.