Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Seuraavana päivänä hyvin varhain Morgiana meni erään rehellisen, vanhan suutarin luo, joka aina ensimäisenä istui torin varrella työssään. Hän tervehti häntä ja pisti hänelle kultarahan kouraan. Suutari, jonka koko kaupunki tunsi Baba Mustafan nimellä, ja joka oli suuri leikinlaskija, katseli tarkkaan rahaa, ja huomatessaan sen olevan kultaa, hän sanoi: "Soma käsiraha! Mitä käskette?
Mutta Morgiana läksi nytkin asialle niinkuin edellisenäkin päivänä ja palatessaan takaisin näki punaisen merkin talon ovessa. Ja hän merkitsi jälleen naapuritalojenkin ovet aivan kuin edellisenäkin päivänä. Rosvot läksivät jälleen liikkeelle ja luulivat nyt varmaan aikomuksena onnistuvan.
Kun Baba Mustafa oli lopettanut työnsä, sitoi Morgiana hänen silmänsä jälleen ja annettuaan hänelle kultarahan ja kehotettuaan häntä vaitioloon, kuljetti hänet jälleen takaisin. Yhdessä Ali Baban kanssa Morgiana pesi sitten Kasimin ruumiin, voiteli sitä hyvänhajuisilla voiteilla ja asetti sen ruumisarkkuun. Sitten he yhdessä naapuriensa kanssa saattoivat sen hautausmaalle.
Ali Baba kertoi hänelle sitten koko surullisen tapahtuman ja sanoi neuvotelleensa Morgianan kanssa, miten saada naapurit uskomaan, että Kasim oli luonnollisella tavalla kuollut. Kasimin vaimo hyväksyi Ali Baban toimenpiteet ja koetti hillitä suurta suruansa, jottei hän liian aikaisin sitä ilmaisisi. Ali Baba läksi kotiinsa, ja Morgiana meni lähellä asuvan apteekkarin luo.
Kun tämä työ oli tehty, palasi Morgiana jälleen keittiöön, sulki oven, sammutti tulen takassa ja puhalsi lamppunsakin sammuksiin. Sitten hän asettui ikkunan ääreen nähdäkseen mitä tapahtuisi.
Baba Mustafa läksi siis rosvon suureksi iloksi matkaan, ja kun he tulivat sille paikalle, missä Morgiana oli sitonut hänen silmänsä, sanoi hän: "Tässä minun silmäni sidottiin ja minä katsoin silloin aivan samaan suutaan kuin nytkin." Rosvo sitoi Baba Mustafan silmät nenäliinallaan ja seurasi sitten häntä, kunnes hän pysähtyi erään talon eteen.
Kun hän siis huomasi, että hänen aikeensa oli mennyt aivan tyhjiin ja kaikki hänen miehensä murhatut, niin hän epätoivoissaan kiiruhti puutarhaan ja hyppäsi aidan yli, yrittäen siten paeta. Morgiana odotti vielä hetken aikaa ikkunansa ääressä, mutta kun hän ei kuullut mitään ääntä, niin hän oletti päällikön paenneen puutarhaportin kautta.
Olen valmis vaikka mihin." "Baba Mustafa", sanoi Morgiana, "ota työkalusi mukanasi ja seuraa minua. Mutta kun tulemme määräpaikkaan, niin sinun pitää antaa minun sitoa silmäsi." Mutta Baba Mustafa vastusteli. "Ei, ei", sanoi hän, "sinä vaadit minulta varmaan jotakin, jota omatuntoni ja kunniani ei salli."
Morgiana huomasi nyt, ettei vieras ollutkaan mikään öljykauppias, vaan varmasti rosvo, joka tovereineen oli tullut heitä tuhoamaan. Hän täytti siis nopeasti lamppunsa ja haki sitten keittiöstä suuren kattilan, johon hän myös kaatoi öljyä. Sitten hän asetti sen tulelle, ja kun öljy kiehui, kantoi hän sen pihalle ja kaatoi sitä jokaiseen leiliin sen verran, että rosvot tukehtuivat ja kuolivat.
Morgiana ei epäillyt hetkeäkään, ettei päälliköllä ollut jälleen paha mielessä ja että hän oli tullut taloon varta vasten tuhotakseen Ali Baban. Hän tuumi mielessään mitä tehdä. Hän valmisti aterian käskyn mukaan, kantoi sisään ruuat sekä juomat, ja kun ateria oli syöty, niin hän pukeutui tanssijattaren pukuun, pisti terävän tikarin vyöhönsä ja otti tamburiinin käteensä.
Päivän Sana
Muut Etsivät