Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. toukokuuta 2025
Puu kaatui ... Sakris sen mukana maahan, kellahtaen kuoppaan ... makasi siinä liikutellen jalkojaan ... ja naureskellen harmissaan: Kas kas ... onpas tässä! Mutta odottakoonpas ... tuo sturski. Sakris kääntyi kuopassa vatsalleen, tavoitti kirveensä ... ja nousi ja alkoi raivoten katkoa petäjästä viimeisiä oksia... Hennoisiko Mikko näin hauskaa miestä hoputella? Eikähän Mikolla nyt ollut aikaa.
Kauwan syleiliwät tulijat ja talon wanhukset toisiansa, ja Mikon nuorimmat sisarukset kieppuiwat kilwan Mikon ja Ainan liepeissä, osoittaen iloansa miten parhaiten taisiwat. Mikolla ja Ainalla oli tuliaisia, jaella lapsille, kunkin sisaruksen ijän mukaisia kaluja ja makeisia, joista pienokaiset suuresti iloitsiwat.
Mutta nyt oli Siikalahden Mikolla jotain sanomista näihin asioihin, ja ihmiset tiesivät senkin. Velalliset vapisivat.
KORTESUO. Niin, minä sanon samaa kuin Riikkakin, mitä tuosta suotta kinailette, pianhan se nähdään. JOHANNES. Tässä on Mikolla jotain takana. KORTESUO. Vielä vain! Mitä se voisi olla? Pientä pilaa vaan kaikki, tai korkeintaan joku tukkimiehen tapainen koiranjuoni. RIIKKA. Niin, eihän siinä muuta voi olla.
Minä olin nuorin isäni viidestä pojasta. Meitä oli siis viisi ei "meitä oli neljä poikaa ja Mikko riepu viidentenä", kuten oli tapamme sanoa, Niin semmoinen oli tosiaanki tapa muilla, paitse Mikolla. Häntäpä ei sitä olisi saatu sanomaan, ei vaikka hänelle olisi kiehautettu pikkusen juuston heraaki, joka muutoin oli hänen himoruokaansa.
Ette te kovinkaan tuntematon ole, kuulin konttoristi Tervoselta siksi tarkoin kohtalonne. Mikolla oli kiire päästä Koskelaan talon kauppaa tekemään. Hän nousi lähtemään ja kiitteli kauppiasta, joka puristi lämpimästi Mikon kättä ja ystävällisesti sanoi: Tervetuloa naapuriksemme. Mikko lähtikin nyt kiirehtimään Koskelaan.
Mikolla on vasta kaksi huonetta... Isompi niistä jo varustettu uljailla huonekaluilla. Siellä on sohvia, joiden kyljissä ammottavat tyhjät hyllyt kirjoja varten, välkkyvä peili ja uusi gramofoni. Pienempi kamari on järjestetty tilapäiseksi keittiöksi, jossa emännöitsee Mikon vanha täti, sisämaasta äskettäin tänne tuotu, vakava leski.
Kenelläkään ei ollut hänen mielestään niin lysti kuin Mikolla. Mikolla oli hänen mielestään sen tähden lysti siellä metsässä, että se näki siellä pikkulintujen pesiä, oravia ja kaikkia eläimiä ja ne varmaan olivat niin kesyjä Mikolle, että ihan luokse tulivat, linnut kädelle, oravat olkapäille ja jänikset kivelle istumaan. Niin asuksi Elsan ajatukset Mikon luona siellä metsässä päivät päästänsä.
Suuret läjät sykkyräisiä nuoria olikin valmiina, kun kaksi kattilallista lohta oli tuhalla kypsynyt. Syömään asettuivat nyt miehet ja iloitsivat kuin ainakin suuresta saaliista eivätkä olleet kuulevinaan korvia särkevää, katkeamatonta itkun ulinaa. Herrakin itki turskien ja niskaansa pidellen voivotteli sydämensä pohjasta. Mikolla ei syönti luistanut, palat pyrkivät vain pyörimään suussa.
Jaa, jaa, Mikolla ei ole yhtäkään hätää niin kauan kuin työtä ja tointa piisaa maailmassa, vaikka täytyykin kulkea ja jamata talosta taloon ja kylästä kylään työtä ja leipää hakemassa. Ei Mikolla ole mitään hätää. AAPO. Kyllä sen uskomme; ja onnistukoon virkanne teille vaan uhkeammin aina.
Päivän Sana
Muut Etsivät