United States or Poland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nuoremmille laulajille tuntemattomalla keveydellä liikkuu hän kaikellaisissa runomuodoissa, luullaksemme sellaisissakin, joita ei tavata kellään muulla. Mutta, jatkaa Snellman eräässä seuraavassa kappaleessa, Juteinin laulun eivät kuitenkaan muodosta ainoastaan runomittaiset tai soinnilliset mietelmät.
Pian olikin hän täydellisesti perehtynyt kerjuupojan elämään, unohtanut kaikki ikävät mietelmät ja nurkassa nurruna istumiset. Olihan sitä maailmalla niin paljon huvia ja oppimista tarjonna, siellä sai kuulla tuhannenkin laulua, satua ja sukkeluutta, ja kaikki ne menivät Matin muistoon niinkuin naulaan.
Ja vaikka se tuntui hänestä suorastaan mahdottomalta, tunsi hän joskus jonkinlaista myötätuntoisuutta körttiläisiä kohtaan, ei sentähden, että olisi heidän vakaumuksiaan ihaillut, vaan sentähden, että heissä oli juhlallista voimaa. Sitä Esa ihaili. Nämä mietelmät kaikkine käänteineen ja johtopäätöksineen hän päivän kuluessa moneen kertaan kävi läpi.
Sellaisiin helppotajuisiin filosofian esityksiin kuuluvat nämä Baconin mietelmät, joista on sattuvasti sanottu, että ne "tunkeutuvat joka miehen mieleen ja elämäntoimiin". Lyhyt esitys Baconista ja hänen filosofiastaan lienee tässä yhteydessä paikallaan.
Yöllä näin kauheita unia ja päivällä vaivasi minua levoton kaipaus ja synkät mietelmät. Asiain näin ollen, ei ollut ihmeellistä, jos eivät voimat palanneet. Kerran, yhden yön jälkeen, jolloin hirveät näyt enemmän kuin tavallista minua vaivasivat näin Fredrikin elävältä haudattuna suuren ihmis- ja hevosjoukon alle tulin todellakin uudelleen sairaaksi ja aivan hengenvaarallisesti.
Marcus Larssonista hän kirjoittaa seuraavat mietelmät: »Jos L. ei olisi se suuri maalari, mikä hän on, niin ei mikään hänessä ansaitsisi suurtakaan huomiota, ellei kenties hänen vähemmin siistitty käyttäytymisensä, ja sääli on sentään sellaista kykyä ja niin erinomaista päätä.
Varmaksi on Pekka vakuuttavinaan ... mitenkähän sitten lieneekään...? Tähän keskeytyi Hintin mietelmät, ja kirjeelle tuli sama kohtalo kuin edellisellekin ja samanlaisesta syystä. Hemmo tuli aittaan kengät kädessä ja suu vähän naurussa, siihen laatuun kuin vanhan miehen suu menee. Kenkiä ojentaen Hintille virkkoi hän: Tässä saat nämä; minä ne sinulle teetin.
Hän oli kalpea ja alakuloinen; mutta hänen nuoren puolisonsa pehmeä käsi ei saanut tasoittaa hänen otsansa ryppyjä. Vaarat uhkasivat joka taholta; mistä saisi hän sen voiman, joka ne torjuisi? Tässä ei auttanut usko sallimukseen eivätkä Voltairen mietelmät.
Hän voi pyöräyttää tuollaisen viehättävän lastentarinan kuin Ensimäiset ystäväni yhtä havainnollisella ja humoristisella kynällä kuin eläintarinan Maisteriko vai kirkkoherra?, jossa uskollisen Mustin kokemukset ja mietelmät tämän maailman menosta ovat mitä elävimmin esitetyt.
Nämä mietelmät puhkesivat hiljaiseen uikutukseen, joka kävi sitä äänekkäämmäksi, mitä kauemmin sitä kesti ja mitä kipeämmäksi tuo kurniva tunne tuntui kasvavan sydänalassani. Epäilemättä olin usein ennenkin samoin uikuttanut, en kuitenkaan nälästä, vaan ikävästä, joka sekin kyllä saattoi kehittyä himmeästi aavistelevassa sielussani yhtä hiukaisevaksi.