Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. marraskuuta 2025
Minä isäntänä raataisin tuon pulskan poikajoukkoni kanssa, ja sinä emäntänä hyörisit. Siellä korvessa elettäisiin kuin paratiisissa.» Vaimo nauroi. »Ettäkö ei?» »Joo, joo!» »No mitä naurat sitten?» »Sitä lystiä», sanoi vaimo, vaikka nauroikin miehensä mahdottomia kuvailuja.
Ruustinna selitti, että hänestä se aina oli tuntunut niin hieman lapselliselta puuhalta, kun Augusta oli siitä puhunut, mutta kun hänen miehensä oli esimerkin vuoksi taipunut siihen suostumaan, niin oli heillä ruiskahvia pidetty, varsinkin palvelusväelle, mutta aina oli toistakin ollut. Jaa, ja kyllä se hyvä saattoi ollakin tuo tuuma köyhille syrjäkyläläisille, joilla pennit ovat niin lujassa.
Helena juoksi miehensä luo, vieraat nousivat ylös epätietoisina, kummastuneina, levottomina kunnes Helena punastuen ja hymyillen kääntyi heidän puoleensa ja, omituisen hämmennyksen johdosta löytämättä oikeaa sanaa, lausui kerran elämässään tyhmyyden: eihän se ole mitään, se on minun puolisoni, minun mieheni kuvernööri.
Vieläkään uskomatta, että kaikki ovet ovat häneltä teljetyt, hän, ikäänkuin tulipalossa apua hakevainen, suuntautuu milloin salin eteiseen päin milloin takasin kyökin ovelle. Sitten hän ottaa äkkiä itseään molemmin käsin ohimoista ja juoksee saliin, mennäkseen miehensä työhuoneeseen.
Hän osasi pienimmästä vihjeestä arvostella, mitä erikoistuumaa joku määrätty henkilö näennäisessä passiivisuudessaan määrättynä hetkenä hautoi päässään. Yhdellä ainoalla katseella nuo harmaat, läpitunkevat silmät olivat paljastaneet miehensä. Jos silloin asia koski jotakin valtiollista tai hallinnollista kysymystä, niin paljastusta seurasi toiminta yhtä nopea kuin ajatuksen välähdys.
Kuiskailtiin, että hänen miehensä kolmekymmenvuotisen sodan aikana oli ottanut osaa verisiin tekoihin, että hän oli kätkenyt maahan aarteen, joka oli julmilla ryöstöretkillä anastettu, ja että Jaana siitä syystä ja omaatuntoaan rauhoittaakseen vietti aikaansa ankarissa katumuksen harjoituksissa.
Pikku, lyhyt, ruskeasilmäinen Thea hypähti portaita ylös. "Käske äidin tulla tänne ylös", pyysi kapteeni. Thea katsahti isään, sillä hänessä oli jotain tavatointa. Kun rouva Jäger tuli konttoriin, piti hänen miehensä kirjettä selkänsä takana ja rykäsi. Hän näytti totiselta ja miettiväiseltä, niinkuin tänlainen tilaisuus saattoi vaatia. "Kuules, minä olen saanut kirjeen voudilta! Lue!...
Onhan se, ja tämä Söderling tässä minun nimeni on Saukko tämän saaren mukaan, jossa meidän suku on ikänsä elänyt tämä vähän nahjuksen näköinen mies, on hänen miehensä, ja tuo kivulloisen näköinen tyttö tuossa on heidän tyttärensä, ja tämä pitkä poika on heidän poikansa, ja se herraspiian näköinen tyttö, joka toi kahvia, on olevinaan muka hänen morsiamensa ... vaan hiisi tiesi, milloin pääsevät menemään yhteen, kun ei ole minkä päälle mennä.
Sen tähden?! Minkätähden?! Kuinka?! kuului kaikilta tahoilta. Segebaden kasvoi yhä mahtavammaksi jatkaessaan: Tsaari Pietarin puoliso peri miehensä kruunun, ja saattaahan hänen tyttärensä Elisabet samoin periä sen äitinsä jälkeen. Tottakai! Tietysti! No niin, siten ajattelevatkin järkevät Pietarissa, mutta valta ei ole niiden käsissä.
Helenan rakkaus Erikkiin oli yhtä lämmin ja voimakas kuin aina, hän osasi siihen sovittaa suloutta ja hienoutta, joiden ei käy sanoa olevan joka naisella synnynnäisinä, mutta sille rakkaudelle ei kasvanut mitään siipiä, jotka olisivat kantaneet sen korkealle ylös oman minän piiristä. Se rakkaus sisälsi hänen miehensä, hänen poikansa ja hänet itsensä, mutta siihen se rajoittuikin.
Päivän Sana
Muut Etsivät