United States or Angola ? Vote for the TOP Country of the Week !
Voisit »lähettää tyhmyyksiäsi» pois, etkä kumminkaan tee sitä! Sinä olet siis onnellinen, niinkö? SIIRI. Olen, minä olen niin onnellinen! Jospa meillä olisi vain vähän enemmän rahaa. AGNES. Minä luulen miehelläsi olevan sangen hyvän palkan? SIIRI. Kolmetuhattaviisisataa markkaa. AGNES. No, se ei ole paljon. SIIRI. Ei, eipä suinkaan.
Missä hän asuu? Nora. Mutta kirje, kirje ! Mitäs tahdot? Helmer. No, no, älähän toki niin säikähdy. Emmehän tulekaan sisään; olethan pannut oven lukkoon; koetatko pukuas? Nora. Niin, niin, minä koetan. Minä tulen niin sieväksi, Torvald. Nora. Niin; mutta eihän se auta. Me olemme hukassa. Onhan kirje tuossa laatikossa. Rouva Linde. Ja avain on miehelläsi? Nora. Niin on, aina. Rouva Linde.
Kun sinä eilen esitit minua hänelle, vakuutti hän usein kuulleensa minun nimeäni mainittavan tässä talossa. Mutta sitten huomasin, ettei miehelläsi ollut ollenkaan käsitystä siitä kuka minä oikeastaan olin. Kuinkas siis tohtori Rank saattoi ? Nora. Se on aivan oikein, Kristiina. Torvald rakastaa minua niin sanomattomasti, ja siksi hän tahtoo minua aivan yksin-omaisesti omistaa, niinkuin hän sanoo.
Että miehelläsi ei ole, tahdot sanoa. Kyllä hänellä on, mutta hän on kovin saita, se on hänen vikansa. Mutta elköön Teidän Majesteettinne huolehtiko, kyllä keino keksitään... Laita on semmoinen, että minulla ei ole enää, sanoi kuningatar; ne, jotka lukevat rouva de Motteville'n Muistelmia eivät kummastele tuota vastausta; mutta maltahan. Itävallan Anna riensi jalokivirasiallensa.
Minä mainitsen tämän syystä, että se mielestäni on hyvin järkevä päätös. Päättäen siitä kuvauksesta, jonka viime kirjeessäsi annoit herra Sydney'stä, luulen, että häneltä puuttuu juuri ne ominaisuudet, jotka Sinun miehelläsi ovat tavattavat ja joiden puute tekisi Sinulle vaikeaksi, melkeenpä mahdottomaksikin täyttää velvollisuutesi aviopuolisona.
Toiseksi, jos miehelläsi on yhtäpitävät mielipiteet sisareni mielipiteiden kanssa, niin sano hänelle hyvin paljon terveisiä mamseli Eveliinalta, että hän tekee viisaimmin, jos ei milloinkaan enään siihen mökkiin pane vanhoja palvelijoitansa puutteisin kuolemaan. Klara! Klara! Muista että sisaresi sanoi sen." "Kiitos!
Hän, raukka, on niin alakuloinen, ja nyt hän kyllä on taipuvaisempi kuulemaan, mitä te sanotte, kuin muissa tilaisuuksissa, ja 'aikanaan sanottu sana on kultaa parempi'". "Mikäs on, Maria?" sanoi pastori matalammalla äänellä. "sinä näytät niin murheelliselta. Miehelläsi lienee jotakin muuta kuin sairaus, joka sinua surettaa".