United States or Turkmenistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Marssiessamme tuli meitä vastaan lähettiläämme, jotka olivat ylen ylpeästi otetut vastaan ja lähetetyt takaisin tällä vastauksella: "Kadotkaatte oitis ja viesti tää kuninkaalle viekäät: Meille, ei hälle, on aavojen merten herraus suotu, Hallitkohon hän vain ikitunturiansa ja jäitä."
Taistelun pauhinassa oli ruumiisi minulle kilpenä; marssiessamme sain useat kerrat kokea sinun hellää huoltasi, ja vielä nytkin näen alttiiksi-antamisen tulen säihkyvän silmissäsi. Mistä se tulee? Enhän sinua tunnekkaan..." Veli Starck vastasi tukahutetulla, mutta syvällä mielen-liikutuksella. "Se on pyhä velka, jota maksan isäsi muistolle. Hän elää uudistettuna sinussa.
Marssiessamme ahkerasti eteenpäin, näimme k:lo 1 j.pp., eräältä kukkulaita etäältä siintävän kaupungin tapaisen, rakennuksineen ja korkeine tornineen; sen sanoivat päällikkömme Tschorlu nimiseksi kaupungiksi, sekä että sinne oli tämän päivän marssi-määrä. Kello 3 j.pp. saavuimmekin jo sitä hyvin lähelle erään joen rannalle, johonka meidät pysäytettiin vähäksi aikaa levähtämään.
Olisin halunnut antaa sinulle muiston viimeisiltä hetkiltäni, mutta kaikki kallisarvoisemmat esineet ovat he minulta riistäneet pois, kelloni, vihkisormukseni ja rintaneulani. Muuta ei minulla siis ole jäljellä kuin pari valkeita hansikkaita, jotka otin mukaani käyttääkseni niitä Ragusaan marssiessamme.
Nyt mentiin hyvää vauhtia katua pitkin, ja alaprefekti onnitteli ja tutki minua vuorottain marssiessamme, perässämme peloittava "posse comitatus". Joka puolelle rakennusta pantiin vahtia oitis kun ehdimme perille; kaikuvia kolistuksia kaikui ovelle, valoa näkyi eräässä akkunassa. Minä kätkeydyin kuitenkin miesten taakse.
Meidän marssiessamme Bender'iin ei Kaarlea otettu vastaan, kuin voitettua, vaan niinkuin voittajaa kuningasta; koko turkkilainen linna-väki marssei kunnia-vartijoina, kanuunoilla ammuttiin ja kuninkaalle annettiin paras asunto koko kaupungissa. Hän kielsi kuitenkin sitä ottaa vastaan, ja kiitteli kaikesta siitä hyvästä, jota hänelle osoitettiin.
Marssiessamme kylän lävitse, seisoivat turkkilaiset ratsumiehet kahden puolen raittia, katsellen meitä ohimennessämme naurusuin, ajatellen ehkä näin: "antaa heidän nyt tulla vieraissa käymään". Tästä marssimme eräälle ylängölle lähelle erästä Kalataria nimistä kylää, johonka rupesimme yölevolle.
Asujamet tuntuivat hyvänsuovilta, toivat meille, marssiessamme kaupungin läpi, viiniä, leipää ja vettä, ottaen meitä vastaan niinkuin hirmuvallasta vapauttajiansa ainakin. Kaupungin tullista ulosmarssittuamme pysäytettiin meidät ja saimme vähän aikaa levähtää, mutta ei kukaan sill'aikaa saanut mennä kaupunkiin.
Oman sänkyni päälle olen pannut pikku Puxlin ... voi kuinka väsynyt se koiraparka oli. Kadun, että otin hänet mukaani. Nyt hän nukkuu tyynesti ja hyvin ... luulen että hän uneksii ystävästään ja suojelijastaan, setä Rudolf Dotzkystä. Ja minä uneksin sinusta, Martha. Meillä on ollut kauhean kuuma marssiessamme tänään.