Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025


Ja sellaiselta kysytään neuvoa kuin orakelilta, sillä häneen luotetaan sokeasti ja arvostelematta. Kun hän sanoo: »ei se ole mitään», niin saa ontuva käyntikykynsä ja kuolemaan tuomittu sairas on samassa terve. Tässä syy hänen suosioonsa, joka voi käydä lääkärille raskaaksi ja ikäväksi, sillä hän ei saa aikaa hengittää eikä elää. Bouchereau on suuren sairaalan ylilääkäri.

Sit' ihmislasta, ystävääs, Voit oikeen armastslla, Voit turvan' olla toiselle Ja toiseen turvaella: Kodissa, jossa luotetaan Kaikissa yksin Jumalaan, On rakkaus ja rauha. Kaksi kansan enkeliä Suojahenkeä hyveä Riensi maasta leyhytellen Luojan istuimen etehen. Luokse Luojan luontelihe Tuosta toinen ja saneli: "Isä, Herra henkikunnan, Luoja luotujen väkevä!

Molemmat perämiehet pyrkivät hänen sijalleen, kadehtivat toisiaan, koettavat tehdä toisilleen salaista kiusaa kaikissa satamissa, kallis aika kuluu joutavissa kajuuttakiistoissa, ja sitten täytyy lähteä yön selkään, olipa ilma millainen tahansa. Onhan luotsi laivalla, valan tehnyt ruunun luotsi, luotetaan häneen ja syytetään häntä.

Siellä olen kuin kotonani, minua siellä ymmärretään; jos tulen aikaisin, tai myöhään, olen aina yhtä tervetullut. Jos voin seuran hupaisuutta edistää, eli en voi, on se yhtä. Tulenhan minä takaisin monena iltana, ja luotetaan siihen, että sitte velkani maksan.

Miksi häneen luotetaan, sitä en tiedä, sillä ei suinkaan toinen ihminen ole enemmän luottamusta herättävä kuin toinenkaan sentähden että elää komeasti, on laajassa liikeyhteydessä, että häntä kutsutaan konsuliksi tai pankkitirehtöriksi ja että hän pistää nenänsä jokaiseen osakashankkeeseen kahdenkymmenen peninkulman alueella.

Vanha Kanteletar kaikui syvät Suomen tuntehet, Virvoitti kuin laakson virta uuden laulun kukkaset. Vihdoin tietäjämme käsi isäin Loitsut ilmi toi, Neuvomaan, ett' aate, sana, henki muodot muuttaa voi. Elias Lönnrot, Suomen kansa, sanat kauas kuuluvat, Suomen hengen sullojilta ase, voimat vaipuvat. Snellmanin jo ääntä kuullaan, Runeberg jo uskotaan, Suomen kansan hengenvoimiin enemmän jo luotetaan.

Tämä heimo, joka on runsaat runonsa, kevätnuoren kansamme aamulaulut, povestansa pulputtanut, eikö tämä pystyisi keskuudestansa poisloitsimaan epäkohtien syväjuurisia ohdakkeita? Eikö isänmaanrakkaus ja kunniantunne täällä vetäisi vertoja muulle Suomelle? Karjalaiset! Teihin luotetaan ja teiltä toivotaan paljon.

Kalamies laskee verkkonsa, Verkkonsa aaltohon. Kalamies ei voi arvata Mitä käy verkkohon. Jumalaan luotetaan, Hänen on vallassaan. Kalamies laskee verkkonsa, Verkkonsa aaltohon. Moni on yökin valvottu, Kala ei tartu vaan; Aamu kun nousee siunattu, Kalakin nostetaan. Ahkeruus, luottamus, Niissä on siunaus. Moni on yökin valvottu, Kala ei tartu vaan. Moni mies voihkaa, oihkailee Murheen-tuskissaan.

Väliin he ovat tyttärinä kodissa, missä vanhemmat, ja juuri eritoten äiti, ihailee vain poikiaan ja pitää huolta siitä, että he saavat kaikkea, mikä edistää heidän tulevaisuuttaan: työrauhaa ja tilaisuutta seurata taipumuksiaan; heitä rohkaistaan ja kiitetään, heihin luotetaan ja heissä nähdään suvun kunnia ja tulevaisuus, jota vastoin tyttäret ovat vain jonkinlaisena kodin täytteenä, luodut veljiään palvelemaan.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät