Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025


Kauan, kaikkien kunnioittamina ja hyödyllisinä yhteiskunnan jäseninä eliwät Heikki ja Liisa. Pieni oli kylän takalistolla olewa Perälän uudistalo. Pienet oliwat wielä talon tiluksetkin, joita wasta toinen miespolwi koki laajennella, raiwaamalla wähän kerrallaan korwen lonkeroita. Edellinen miespolwi oli jo wäsynyt, taistellessaan kowaa luontoa wastaan ja laskenut päänsä lepoon.

Sopimuksen lopputulos oli, että hän oli saanut tehtäväkseen myydä pienen talonpoikaistalon, johon itse omistajan oikeus oli enemmän kuin riidanalainen ja jota seurasi niin monta oikeusjuttua kuin maneerilla on lonkeroita. Siksi kai tuo vekkuli aikoikin Amerikkaan. »So so so, so so so ».

Siellä hän sai tehtäväkseen penkoa puhtaaksi hyötymansikkamaata ja riipsiä irti syksystä jääneitä lonkeroita. Täällä hänet tapasi ja tunsi se Vaanikkalassa asunut nuoriherra, jonka nyt sanottiin lunastavan kartanon haltuunsa.

Tahdotko, sinua ammun Tuolla myrkkyisellä, tuolla? Kun valitat vaivojasi, Päästän pois pahoilta mailta Orjapiian onnettoman. Seis nyt! niin ojennan jousta! Miksi huudat? Väistyi raukka. Onko orjankin elämä Nautintoa? Nihkaisenpa Rohkeutta tästä. Mutta Jos olisi käärme siellä! Tai sakona sammakoita, Jos se kostaisi katala. Hyi, rumia lonkeroita! Tuot' en juo, en!

Päivän Sana

gardien

Muut Etsivät