United States or Micronesia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Me tölmäysimme yhteen eräällä lakeudella, joka ei ollut erittäin kaukana piiritetystä linnoituksesta, jonkatähden tämä ottelu saikin nimekseen: Sibolin tappelu.
Helposti voi käsittää, että katselin sitä mielenkiinnolla, en ainoastaan siksi, että se oli kuuluisa historiallinen paikka, vaan myöskin senvuoksi, että sen yli kulki nyt tie Alanin ja minun lopulliseen pelastukseen. Kuu ei ollut vielä noussut sinne saapuessamme. Ainoastaan muutamia tulia tuikki linnoituksesta, ja alempana kaupungissa oli vain jokunen ikkuna valaistu.
Senpävuoksi ei minua haluttanutkaan matkustaa pois Helsingistä. Elokuun 8 päivänä purjehti koko yhdistynyt laivasto Viaporia kohden ja kaikkien suureksi hämmästykseksi sellaista reittiä pitkin, jota eivät meidän luotsimme, ei merikortit, eikä meriväen päällikkökuntakaan tuntenut. Laivasto asettui taistelulinjaan Rönnskärin ja Gråharan välille noin neljän kilometrin päähän linnoituksesta.
Tuntikauden marssittuamme saavuimme kyntämättömälle tasangolle noin tuhannen sylen päähän tappelutantereesta eli Gorny-Dubniak'in linnoituksesta, jolloin pataljoonamme komentaja vapaaherra Ramsay antoi komannon: "komppaniat kahteen linjaan, toinen ja kolmas etulinjaan!" Tällä komannolla pataljona erosi kolonnasta ja jatkoi marssiaan komppanioittain.
"Niinpä siis ryntäämme taas yksin", sanoi Vitiges tarttuen keihääseensä. "Kuningas", sanoi Teja, "eilen emme voittaneet kiveäkään linnoituksesta ja tänään on meitä yhdeksän tuhatta vähemmän." "Ja haavoittumattomat ovat väsyneet ja kovin alakuloiset." "Meidän täytyy saada Ravenna käsiimme." "Me emme koskaan saa sitä rynnäköllä", sanoi kreivi Teja. "Sepähän nähdään", arveli Vitiges.