Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Haltiatar, Haltiatar, taas tuo tuhma kirja, kun sinun tulisi lukea ranskalaisia verbejäsi. Mitä holhojasi sanoo, kun hän tulee ja huomaa sinun menettäneen niin paljon aikaa?" "Hän sanoo että haltiattaret eivät milloinkaan tuhlaa aikaa; ja hän toruu teitä siitä että niin sanotte." Lily viskasi kirjan pois, hyppäsi ylös, laski käsivartensa Mrs Cameronin kaulan ympäri ja suuteli häntä hellästi.
Mutta minä en rakastaisi häntä enemmän, vaikka hän olisi likeisin omaiseni maan päällä," sanoi Lily innokkaasti; posket lensivät punaisiksi ja vedet nousi silmiin. "Ja hän on taiteilija maalari?" kysyi Kenelm. "Niin, ei kukaan maalaa niin kauniita kuvia kuin hän ei kukaan ole niin taitava, niin hyvä."
Ja kun Walter eilen illalla tänne tullessaan puhui teistä miehenä, jota hän jo ennen oli matkoillansa tavannut, mutta jonka nimen hän sai tietää vasta kun erositte Cromwell Lodgen lähellä olevalla sillalla, niin näin että Lily kävi vallan vaaleaksi ja kohta sen jälkeen hän meni omaan huoneesensa.
Lily ei vastannut mitään, vaan meni takaisin sisään. Mr Braefield tapasi puutarhurin kukkalavaa kastelemasta, keskusteli hänen kanssansa orvokeista ja palasi sitten taas Kenelm'in luo, joka oli pysähtynyt muutaman kyynärän päähän puutarhan portista. "Tämä on pieni kaunis paikka," sanoi Mr Braefield jonkinlaisella itsensä alentavalla sääliväisyydellä, joka sopi Braefieldvillen omistajalle.
Oliko se ehkä oikein arvattu että kirje, joka nähtävästi oli Melvilleä ilahuttanut, oli Lilyltä, tahi oliko se mahdollista tässä valtasi häntä niin iloinen ajatus, että hän ei voinut hengittää oliko se mahdollista että Lily ei ollutkaan mennyt holhojansa kanssa naimiseen; oliko hän löytänyt kodin muualla ja oli vapaa?
Saadaksensa elatusta sen ei tarvitse niitä tappaa, koska se näkee että Lily pitää huolen siitä että sillä on yltäkyllin syötävää. Mutta minä en luule että Mr Melvillellä oli himmeintäkään aavistusta siitä, että hän kuvassansa on tätä kykyä esittänyt." "Hänen on täytynyt sitä tehdä, joko hän sitä aavisti tai ei," sanoi Lily vakaasti; "muuten hän ei olisi ollut totinen." "Miksei?" kysyi Kenelm.
Heidän näin ääneti astuessansa eteenpäin, saapuivat he sen pienen kesähuoneen luo, jonka taru on omistanut Izaak Waltonin muistoksi. Lily meni sisään ja istui; Kenelm istui hänen viereensä.
Lily kääntyi uskaliaasti pois vaarallisesta kauppapöydästä, otti paperin, jossa oli uusi nauha, jonka hän oli Blanchelle ostanut, ja Clemmy seurasi häntä vastahakoisesti ulos puodista.
Kenelm tietämättänsä puristi sitä pientä kättä, joka niin viattomasti lepäsi hänen käsivarrellaan. "Tunnetteko eroitusta eri runolajien välillä?" kysyi Lily äkisti. "En voi varmaan sitä sanoa. Minun tulisi tietää, onko runolaji hyvä tai huono.
Kun molemmat herrasmiehet olivat ottaneet jäähyväiset ja menivät eteiseen, saattoi Lily heitä ja sanoi Kenelm'ille: "Mihin aikaan tulette huomenna kuvaa katsomaan?" Kenelm käänsi päänsä toisaalle ja vastasi sitten, vaikka ei kohteliaasti, niinkuin hän tavallisesti teki, vaan lyhyesti ja jörösti: "Minä pelkään, etten voi tulla huomenna. Minä olen auringon nousun aikana oleva kaukana täältä."
Päivän Sana
Muut Etsivät