United States or Rwanda ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Sinä olet rohkea, päällikkö", huusi Lucius Licinius innostuneena ja riensi hänen viereensä. "Niin, nyt on rohkeus viisautta, ystäväni!" Joukko oli jo järjestyksessä ja prefekti aikoi antaa miekallaan hyökkäysmerkin, kun takaapäin alkoi kuulua meteliä, kovaäänisempää kuin hyökkäävien goottien huudot, tuskanhuutoja ja kavionkapsetta. Bessas riensi paikalle.
Niiden puutarhoissa kukoistavat ja loistavat kauneimmat naiset." "Kautta kotijumalani", huusi Lucius Licinius kohottaen kukilla seppelöidyn pikarinsa, "siellä elävät Italian kauneimmat naiset. Kirottu olkoon tuo gootti." "Ei", huusi viinin kiihoittama Massurius.
Ota kaikki! Sinä tiedät, missä ne ovat. Hyökkää traakialaisten henkivartijain kimppuun selkäpuolelta. "Elleivät he luovu yrityksestään, niin hakkaa heidät armotta kuoliaiksi. "Auta veljeäsi! "Minä tulen heti." Lucius Licinius epäröi. "Entä Tiburtiuksen portti?" "Sitä ei avata." "Entä Belisarius?" "Saa olla ulkopuolella." "Totila ja Teja ovat jo paikalla." "Sitä suurempi syy pitää portti kiinni.
Hän murskasi kivikirveellään Gregorilta kypärän ja pään. Mutta samassa Lucius Licinius työnsi hänet kilven piikillä vallihautaan. Cethegus katkoi nopeasti miekallaan muurinmurtimen köydet, jolloin se ryskyen putosi hautaan vanhuksen päälle. "Nyt puiset koneet tuleen", komensi Cethegus. Pian olivat niiden palkit ilmitulessa. Voitokkaat roomalaiset palasivat nopeasti vallien suojaan.
"Apujoukot ovat saapuneet ja tärkeitä tietoja etelästä", sanoi kreivi Torismut. "Kreivi Visand saapui juuri herttua Guntariksen lähettiläänä. "Tule heti takaisin. Taistelu alkaa kohta." "Lähde pian takaisin leiriin", sanoi Licinius Cethegukselle, "toinen sotajoukko on saapunut." "Onko Areobindoskin tullut?" "Ei, herra", huudahti Syphax, "keisarinna on äkkiä kuollut. Päällikkönä on Narses.
"Ja kaunis suosijattaresi, Licinius, keisarinna on minulle suosiollinen, mutta hän ei tahdo enemmän kuin 'roomalaisten' keisarikaan, että minä voittaisin kovin nopeasti. "Minun täytyy siis odottaa näkinkenkäprinssiä. "Senogallian luo en tahtonut pysähtyä. "Mieleni paloi Roomaan. "Siellä ei ollut varustuksiakaan ylivoiman vastustamista varten.
Lucius Licinius peräytyi. "Merkiksikö?" kysyi Silverius. "Merkiksi siitä", sanoi Cethegus uhkaavalla äänellä, "etten ole vallanhimoinen omanvoitonpyytäjä, jona muutamat minua pitävät, merkiksi siitä, että rakastan Italiaa enemmän kuin kunnianhimoani. "Niin, minä olen luottanut Bysanttiin ja aioin luovuttaa johtajanpaikan keisarille. Siksi otin tämän sormuksen.
"Sinä olet pelastanut meidät kaikki, sinä olet pelastanut kirkon ja isänmaan! Minä en ole koskaan sinua epäillyt", sanoi pappi. Silloin Licinius tarttui prefektin käteen, jonka tämä mielellään antoi hänelle. "Minä olen epäillyt sinua", huudahti hän rakastettavan suorasukaisesti, "anna minulle anteeksi, suuri roomalainen.
"Se turmelee minun tapani", sanoi iloinen Piso totisena. "Sano, onko tämä helleenistä yksinkertaisuutta?" kysyi Lucius Licinius. "Rauhoittukaa, ystäväni", sanoi Cethegus lohduttaen toisia sananparrella: "Roomalainen kestää levollisena odottamattomatkin onnettomuudet."
Cethegus katsahti vielä kerran vihaisesti kuningasta, jonka jalkojen juureen abasgit olivat polvistuneet armoa anomaan. Hän huokasi syvään. "Sinä horjut, herra", virkkoi Syphax huolissaan. "Rooma horjuu", vastasi Cethegus. "Kapitoliumiin!" Lucius Licinius puristi vielä kerran kuolevan veljensä kättä. "Lähden sittenkin hänen mukaansa", virkkoi hän tälle. "Hän on haavoittunut."