Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Kestikievarin kartanon perimmäisessä huoneessa, keinutuolissaan nojautuneena selkäkenoon, istui vallan levollisena ikäpuoli herra, vedellen puolta syltä pitkästä piipustaan savurenkaita, jotka hiljalleen suureten hajosivat huoneessa näkyväksi, siniseksi kitkuksi.
Tutuillensa, jotka kyselivät pojan vointia, vastasi hän vain, ett'ei lääkärin koskaan pidä hoidella omiansa, koska hän silloin ei voi pysyä niin levollisena, kuin tarpeen on. Mutta kun lääkäri näin tuli viettämään niin monta hetkeä sekä päivin että öin vaimonsa seurassa, alkoi hänen mielensä leppyä häntä kohtaan.
Hän katsahti vielä kerran julmaan mieheen, joka oli lausunut tuon hirveän sanan, ja riensi tiehensä puristaen nyrkkinsä pullon ympäri. Levollisena Cethegus katseli hänen jälkeensä. "Nyt, prinssi, saamme nähdä. Sinä olit nopea, minä olin nopeampi. Se on omituista", sanoi hän järjestäen toogansa poimuja. "En luullut enää kokevani sellaisia äkillisiä mielenliikutuksia.
Hän nousi levollisena ja kulki nopein askelin keskileirissä olevaan Narseksen päällikkötelttaan. Saapuessaan perille hän huomasi kaikkien päälliköiden olevan läsnä. Narses huudahti iloisena häntä vastaan: "Tuletpa sopivaan aikaan, Cethegus. "Olen saanut selville, että kaksitoista päällikköäni on tehnyt hurjanrohkean liiton, joka on enemmän kunniaksi barbaareille kuin Narseksen oppilaille.
Tohtorin suuri käsi hapuili saamattomana Paulan kättä. Oletko sinä hyvin kipeä, isä? Isä teki myöntävän liikkeen. Heti kun saimme kuulla, mitä oli tapahtunut, läksimme matkalle sinun luoksesi, sanoi Liisa, istuutuen tuolille vuoteen viereen niin levollisena, kuin olisi hänen paikkansa ollut juuri siinä.
Minut vietiin vanhan linnan muurien sisälle, jossa puettiin kirjaviin vanginvaatteihin. Pukeuin levollisena, kun en mielestäni ollut mikään pahantekijä. Ajattelin että niin moni syytön, jos syyllinenkin, oli vanginpukua kantanut. Ainoastaan yhden yön pitivät minua sisällään vanhan linnan muurit. Sitte vietiin uuteen koppivankilaan, joka oli juuri valmistunut.
Hän meni oitis tuon raivostuneen ja terjuvan kosijan tykö, otti häneen syliksi kiinni, nosti kohoksi ja kantoi hänen sätkivänä ja kiemuroivana ovesta ulos; sen tehtyään palasi hän levollisena tupaan.
Vasta kotia saavuttua, kun Gabrielle oli valmis sanomaan hyvää yötä ja menemään omaan suojaansa, sanoi hän levollisena vakaasti, vaan ei millään kovalla katseella, kuten hän oli kuvitellut mielessään: "Olen pahoillani, että minun tulee sinulle sanoa, vaan minun täytyy pyytää, ettet vast'edes käyttäytyisi niinkuin illan kuluessa.
"Ei, ei, ei koskaan", huusi hän. "Se on julmaa, häpeällistä, mahdotonta." "Niin täytyy tehdä", sanoi Hildebrand aivan levollisena. "Ei, sanon minä", huusi kuningas kääntyen ovelle päin. Vakis oli hänen edessään. Hän tuijotti tähän. Silloin uskollinen palvelija heittäytyi itkien polvilleen. "Vakis", huudahti kuningas pelästyneenä, "mitä tietoja sinä tuot? "Tuletko sinä hänen luotaan?
Cethegus tunsi nyyhkivän Daphnidionin ja pysäytti hänet. "Milloin hän kuoli?" kysyi hän levollisena. "Ah, herra, muutama hetki sitten. Hyvä, kaunis, emäntäni." "Tuliko hän kertaakaan ennen kuolemaansa täysin tajuihinsa?" "Ei, herra, ei kertaakaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät