United States or Rwanda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Olen sinun vanha ystäväsi Perttilä, olet palkinnut minut moninkertaisesti siitä, että Kuitian Klaus-herran sotamiehenä autoin sinut pakoon Ilmajoella; minä en voi koskaan pettää sinua. Mutta minä rakastan lapsiasi kuin omiani, vielä enemmänkin kuin omiani. En voi sietää, että saatat pojan onnettomaksi; ja entä Merin sitten ... onko sinulla isän tunteita, Perttilä? Mitenkä kohtelet lastasi?
Hän kysyi, kuinka lapsen laita oli, ja sanoi aikovansa lähteä tuttaviensa luo. »Herman, älä mene tänä iltana», sanoi Hilja. »Tohtori ei anna meille mitään toivetta lapsen parantumisesta, ja ja minä pelkään, että tämä on viimeinen ilta, jona lapsemme näemme elossa.» »Sinä jumaloitset lastasi ja luulet sen vuoksi häntä heikommaksi, kuin hän onkaan.
Ei sen kauan kampailla tarvinnut. Vähäsen huoahti, niin oli kuollut. Oliko se hyvin huono? Niin se oli laihtunut raukka. En olisi sitä tuntenut, kun sen käsiini otin, niin se oli pieneksi käynyt. Niin oli kuin höyhennetty linnunpoika, niin pieni ja huvennut. Minuun otti niin haikeasti. Ja sinä rakastit siis lastasi? Rakastin. Sinä rakastit sitä siksi, että rakastit sen isää.
Hiljaa irroitti hän tikarin Alheidin kylmästä kädestä, mutta viipyy vielä, näyttää epäilevän. Katso, hän polvistuu, puristaa tikarin käteensä, hän rukoilee. Hänen esi-isäinsä kielellä sanat hänen huuliltansa sukeutuvat: "Isä, oi Isä, vahvista horjuvaa lastasi kärsivällisesti kantamaan, mitä hänen kärsittäväksensä määräät! Tämä pieni ase vaivaisen vapauttaisi.
Kokien päästä hänen ohitsensa, intti hän hiljaa: "Kuinka minä voisin kaikkialla olla?" Miehensä sulki häneltä tien. "Mutta missä sitten olit oikeastaan?" kysyi hän, "koska sinulla ei ollut aikaa lastasi ajatella?" "Täällä pellolla, niinkuin näet." "Tähän aikaan, aivan yksin?"
Huolin, huolin kai!... mutta sitte ... sitte keväästä vasta ... te tulette ... tulette katsomaan minun lastani... Hyvästi, Kreeta ... ja kiitos teille kaikesta ... kaikesta! Johanna! lapseni! Niin ... sitte minä tulen ... tulen katsomaan sinun lastasi, Johanna... Jää Jumalan haltuun! Kyllä ... useinkin... Jääkää Jumalan haltuun! Hyvästi ... ja kiitos sinulle Johannasta.
"Sinä olet tullut tänne, koska sinun täytyi, koska et enää jaksanut vastustaa haluasi nähdä lastasi." Vanhus seisahtui ja siveli hänen tukkaansa. "Mistä sen tiedät? "No niin! Täytyihän minun kerrankin tulla katsomaan, kuinka sinä voit ja kuinka hän, tuo gootti-kreivi, sinua kohtelee." "Kuten silmäteräänsä", vastasi Rautgundis innoissaan. "Vai niin?