United States or Saint Martin ? Vote for the TOP Country of the Week !


Samaan aikaan kuin skandinavialaiset viikingit kulkivat Länsi-Europan rannikoilla hävittämässä, eivät he myöskään säästäneet niitä itäisiä maita, jotka Itämeren toisella puolella olivat suomalaisten ja slaavilaisten hallussa.

Vaikka hän useinkin oli sanonut, ettei Venäjän hallitus ensinkään välittänyt siitä, mitä mieltä ulkomaiset sanomalehtikynäilijät siitä olivat, niin hän vahvisti hallituksen valtiollis-rahallista vaikutusta useihin Länsi-Europan sanomalehtiin, niin että siihen aikaan paljon venäläistä rahaa virtasi ulkomaisten journalistien taskuihin.

Toisiaan vastaan taistelevien sapadnikien ja slavofiilien valtiolliset ja yhteiskunnalliset mielipiteet saivat ilmaisunsa myöskin valtion elinkeinoelämässä. 1860-luvulla, jolloin edellinen puolue oli vallassa, loi venäläisen katsomuskannan mukaan vapaamielinen tullipolitiikka edulliset edellytykset valtakunnan taloudellisten voimien kehitykselle Länsi-Europan mallin mukaan ja sen pääomia hyväkseen käyttäen.

Länsi-Europan historia näyttää ryöstö- ja kansalaissotien surullisen kuvan. Väkivalta, orjuus ja viha muodostavat sen valtiojärjestyksen perustuksen. Sen ulkonaisesti häikäisevä valekulttuuri perustuu muka yksilölliseen kapitalismiin ja on sen mukana häviävä yleiseen anarkiaan. Vallan toisen kuvan, rauhallisen sopusointuisen, näyttää muka Venäjän valtiollinen ja yhteiskunnallinen kehitys.

Vaikka slavofiilinen oppi hylkäsi perustuslaillisen hallitusmuodon lahoavan Länsi-Europan tuotteena, niin ei se kuitenkaan torjunut luotaan ajatusta kansan osanotosta lainsäädäntöön "semski soborin", 16. ja 17. vuosisadan neuvoa-antavan säätyparlamentin muodossa.

Saksalainen tutkimusmatkailija, vapaaherra von Haxthausen, oli sen 1843 "keksinyt", ja senjälkeen mir oli koroitettu kansalliseksi epäjumalaksi, jota slavofiilit ihailivat yhtä paljon kuin sosialistit. Odottaessaan pian tapahtuvaa, yleistä siirtymistä yksinomistuksesta valtion kaikkiomistukseen nämä mirissä näkivät Venäjän valtavan etevämmyyden Länsi-Europan edellä.

Jos Länsi-Europpa yleensä vielä voi pelastua lähenevältä anarkialta, niin se on mahdollista vain hyväksymällä slavofiilien ohjelma. Tämän totuuden tunnustamista eivät Länsi-Europan johtavat henget ajanpitkään voi torjua luotaan.