United States or Curaçao ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tahtoisinpa, että silloin, niin pian kuin vain tilaisuutta saat siihen, astuisit aivan hänen lähelleen ja pistäisit häntä viidennen kylkiluun alapuolelle ymmärrätkös?» »Kyllä maar' ymmärrän», vastasi Le Balafré; »mutta, älkää pahaksi panko, kuninkaallinen majesteetti, tämä tämmöinen tehtävä ei ollenkaan kuulu minun virkaani.
Minä uskon mielelläni mitä hyvänsä liikkeestä, jonka johtajana kerran Veikko Kivimäki on ollut, virkkoi Antti happamesti. Tyrväälä tuli aivan hänen lähelleen. Huhutaanpa myös, kuiskasi hän, että on väärinkäytetty yhtiön prokuraa ja diskontattu suoranaisia väärennettyjä tunnusteita... Ei ainakaan Tuomas Valion aikana, väitti Antti varmasti. Sitä en tahdo sanoa, myönsi Tyrvääläkin.
Sitten alkoivat hänen silmänsä tuikahdella jälleen, hän tuli aivan hänen lähelleen ja kuiskasi puoliääneen hänen korvansa juuressa: Jos veljenpoikani todella on tehnyt itsemurhan, niin se on tuo lemmon akka, joka on tappanut hänet!... Sht! Se on minun yksityinen ajatukseni.
Järkeni oli pimitetty, silmäni sokaistu, kuin toin sinut tähän taloon, hänen lähelleen. Nyt en minä enää voi nukkuakaan..." "Olet mieletön, olet juovuksissa..." "Olenko minä mieletön?" "Olet." "Sano tuo kerran vielä, sano oikein kovaa." Simon posket hohtivat; huulet olivat lujasti yhteenpuristetut; silmissä näkyi kiihkeä hurjuus. "Sinä olet mieltä vailla; sinä olet hullu." Simo remahti nauramaan.
Ja kun vuorojensa välissä Tuira ja Elsa tulivat istumaan paikoilleen, hänen lähelleen, unehtui hän kuuntelemaan heidän puhettaan. Hän ei ollut utelemassa heidän keskusteluaan, hän kuunteli vain heidän ääntään. Tuiran ääni muistutti Viioa, oli hän huomannut.
Hän puhuu »lumesta hiuksissaan», mutta lunta se ei mitenkään voi olla, pikemminkin sydänkesän odottamatonta hallaa, joka levittää enemmän kimmellystä ja loistoa, mutta ei mitään kylmyyttä, sillä lämpö on jäljellä hänen sydämessään; sellainen lämpö, joka vielä polttaa siivet monelta niistä, jotka tulevat hänen lähelleen. Hänen elämänsä menee tavallista menoaan.
Maija istui hänen lähelleen lavitsalle, mutta tyttö yhä luki kynnyksellä. »Onhan tämä nyt hauskaa, kun saatiin kuitenkin kaikki juhannukseksi kuntoon», sanoi Maija. »Niin on», vastasi Uutela ja katsoi häneen lämpimästi. »Vaikka on siinä puuhaakin ollut.» Sitten he jatkoivat syöntiään, sen enempää puhumatta. Tyttö yhä luki.
Hänen selkänsä taakse, aivan hänen lähelleen, keräytyivät kaikki hänen seuralaisensa aivan kuin lammaslauma, joka, kun vieras koira lähestyy, asettuvat yhteen ryhmään vanhan, kellokkaan pässin taakse, jolla, niinkuin he luulevat, pitäisi arvonsa ja virkansa tähden olla enemmän rohkeutta kuin muilla.
Adelsvärd kumartui hänen lähelleen ja kuiskasi: Minun pitää käydä kaupungissa tuon sieltä lääkettä sinulle illalla pääsen tänne takaisin minä rupean asumaan tuossa viereisessä huoneessa! Rottien luona niinkö? kysyi tyttö heikosti hymyillen, silmät yhä kiinni: nehän syövät sinut. Eikä mitä minä olen niille liian iso. Minä tulen illalla!
Minä menin heidän lähelleen istumaan ja kuiskasin pastorin huomaamatta toiselle rakuunalle: »Enpä minä viitsisi noin penkillä syödä, kun ei kerta pöydän ääreen käsketä niinkuin muitakin ihmisiä.» Ryssät ottivatkin sanani onkeensa, veivät syötävänsä närkästyneinä takaisin pastorille, kiroilivat ja uhkasivat mennä talonpoikain navetoista itselleen lampaita teurastamaan.