Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. toukokuuta 2025
Suunnattomat kinokset peittivät vuoria ja laaksoja, ja tammien ja pyökkien vahvimmatkin oksat murtuivat niiden painosta. Ankara pakkanen vallitsi. Miten hyvästi Genoveeva yrittikään suojata luolan suuta raivoavia, purevan kylmiä tuulia vastaan, ne kumminkin tunkivat sisälle ja pyryttivät koko joukon lunta luolaan. Koko hänen sammalvuoteensa kastui siitä läpimäräksi ja jäätyi.
Nämä sanat olivat tuskin lausutut, ennenkuin tuo pitkä impi jo istui hänen takanansa hevosen selässä, kiertäen kylmiä käsivarsiansa hänen ympärillensä. Säikähtyneenä rupesi vanha tamma juoksemaan täyttä laukkaa, vieden M. de la Sellen suon poikki. Ehkä sangen hämmästyneenä ei hän kuitenkaan tyrmistynyt.
Minun onnistui ampua koko joukko lintuja; täysi metsälaukku se armottomasti leikkasi mun olkapäitäni. Mutta illan rusko oli jo sammunut; ilmassa, joka kyllä oli vielä kirkas, vaikk'eivät sitä enää valaisseetkaan mailleen menneen auringon säteet, rupesi jo sakenemaan ja leviämään kylmiä varjoja, kun minä viimeinkin päätin palata kotia.
Sakris katseli taivaalle. Hattu kierähti hänen päästään, joku kulkija työnsi sitä jalallaan syrjään. Muutamia usvaisia pilviä leijaili. Tähdet kiiluivat ... omituiset tähdet... Ne tähdet olivat Kukkelmanista kuin pahainhenkien silmiä. Kylmiä ja armottomia silmiä. Ja tuntui niin kuin olisivat tähdet kiristelleet hampaitaan... Sitten laskeutui ylhäältä jättiläismäinen ja musta käsi.
Esplanaatilla oli seitsemän värisestä lasista tehty satasärmäinen virvokemyymälä. Nuori nainen möi siinä hunajaa, kylmiä vesiä ja hienoja sikaareja. Naisella oli taivaansininen silkkipuku yllä, kultaa sormissa, korvissa ja ranteissa.
Hautaa kuollut lintu raukka! Nyt hän istui ihan koukkuun kumartuneena. Sitten he astuivat maihin. Siellä oli kuollutta ja hiljaista. Molemmat vanhukset olivat kai vielä makuulla. Keittiön ovi oli auki. Sieltä pääsi portaita myöten yläkertaan. Adelsvärd veti saappaat jalastaan ja hiipi salavihkaa ylös kylmiä kivirappusia kuin katuvainen.
Ajatuksia hänessä heräsi, suuttuneita, kylmiä ajatuksia; ne tukehuttivat itkun, tekivät mielen raikkaaksi ja pään selväksi. Minkätähden hän nyt makasi tässä yksinään ja turvatonna, hyljättynä kaikilta, hän, joka oli ollut niin nuori ja niin iloinen? Täällä hän juuri vuosi takaperin käyskenteli ylpeänä ja onnellisena luullen kaikki voittaneensa.
Kun yö jo oli tulossa, ei ollut muuta neuvoa, kuin etsiä suojaa metsänrinteessä kaupungin ulkopuolella. Vanhemmille tuo ei saattanut olla kovin vaarallista vaikka yöt jo olivatkin kylmiä, mutta miten kävisi pienen Yrjön? Hänen hoitajansa, sinisilmäinen, helläsydämminen Ulla oli itkemäisillään nähdessään mihin kurjuuteen hänen lemmikkinsä oli joutunut.
Päivän Sana
Muut Etsivät