United States or Maldives ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Minä en kaipaa sinun saarnojasi; pidä itsellesi saarna". Anni meni kyökkiin tehdäksensä valkeaa, mutta päästi surkian huudon. Kun Lents tuli katsomaan, näki hän Annin tuijottavan piisiin. Siinä oli rottia ja hiiriä summittain silmät pystyssä, ja yksi korppi lensi sinne tänne kyökissä ja löi välisti talrikin rikki, välisti muun astian. "Lyö ne kaikki kuoliaaksi", huusi Anni ja meni tupaan pakoon.
Linka toimiskeli varsin ahkerasti kyökissä, joka hänelle oli varsin hyvä tekosyy tuosta viattomasta huvituksesta pakenemiseen. Siellä kuuli hän ennen pitkää taas tulleitten vaunujen kolinaa. Hän ei siihen huomiotansa kiinnittänyt, hän piti vaan huolta paististaan ja pannuistaan.
"Kiitoksia, mitä rouva nyt minua kahvittamaan." Mummo istui Elsan viereen. Elsa nousi ylös. "Kiitoksia paljon rouva", sanoi Elsa. "Ei kiittämistä", vastasi rouva ja Elsa pyörähti kyökkiin. Mummo ja rouva tarinoivat ruokasalissa tovin aikaa. Sillävälin muutti Elsa pukua kyökissä ja asetteli kapineitansa.
Puoli palaneet kynttilät häilyivät vedossa, niin että välistä oli melkein pimeä. Lakkaamatta tanssittiin, vaikka lattialla tuskin oli tilaa liikahtaakaan. Tytöt nauroivat ja rengit tunkeilivat, päästäksensä esiin, ja ikkunoilla istuivat ukot, tultuaan alas vinniltä, poltellen piippua ja nauraen. Mutta kyökissä istuivat vaimot kahvipannun ympärillä.
Hän sanoi itsellään olevan kiireellistä asiaa ja pyysi päästä heti kirkkoherran puheille. Piikojen olisi tehnyt mieli kysyä asian laatua, mutta mies näytti niin omituiselta, että he vain kävivät ilmottamassa kyökissä olevan sellaisen ja sellaisen puheillepyrkijän. Kirkkoherra ei ollut vielä pukeutunutkaan, mutta käski kuitenkin päästää miehen kansliaan.
Kahvipannu samassa kiehui ylitse kyökissä, hän riensi sitä hoitamaan. Ei se ruumiin sairaus mitään ole, hän puhui minulle sieltä hellan äärestä, kun vaan sielu on terve. Niin, niin, vastasin minä ja menin ovelle, voidakseni paremmin jatkaa puhetta. Mutta sitähän minä ihmettelen, että voitte olla niin raittiilla mielellä.
En minä siihen mitään voinut, että hänen huivinsa oli punainen." "Kapteeni," sanoi ylipäällikkö, "ette te ymmärrä eri väreistä enempää kuin kissa kyökissä. Olemmeko me merirosvoja ja ryöväreitä, että pitäisimme punaista lippua? Sen sanon teille, että valkoinen ja sininen on meidän värimme: valkoinen talviemme lumen takia, ja sininen sini-järviemme mukaan."
Muuan vanha vaimo, joka oli muinoin kyökkipiikana palvellut kaupungissa, oli otettu ruoan keittäjäksi. Kaikki oli valmistettu. Nyt sanoi nuori emäntä Avojalalle: "mene ylös ja pane kirkkovaatteet päällesi". "Miksi niin?" "Sinun tulee tänään passata, saathan samassa myös kelpo juomarahat". "Minä tahtoisin olla kyökissä". "Ei, tee mitä minä sinulle sanon ja joudu".
Mutta sen minä sanon sinulle, Anna, ei se sinua hyödytä että sinä semmoisessa tarkoituksessa viivytät meidän vieraitamme kyökissä muista se! Hänestä on vastusta, asetti hänet vaikka mihin", kähisi hän vielä poismennessään. Ruoan-laittaja Emma Sivelin ja piika Eva heittivät hänen jälkeensä silmäyksen, joka juuri ei ollut leppeimpiä. "Kuulkaa, Anna!" sanoi sitten edellinen.
Hän ei mene levolle ennenkuin hän on illallista syönyt." "Ei suinkaan," sanoi Kenelm, joka tunsi varsin hyvän ruokahajun kyökissä. "Missä tytöt ovat?" kysyi arentimies. "He olivat tässä viisi minuuttia sitten ja menivät ylös siivoamaan itsiänsä." "Mitkä tytöt?" sammalti Kenelm ja vetäytyi ovelle päin. "Minusta te sanoitte ettei teillä veljentyttäriä ollut?"