United States or Myanmar ? Vote for the TOP Country of the Week !
Muutamat sanat toimittavat semmoisen asian, jonka umpimääräiseen selittämiseen Sokrates jo panee paljon puhetta. Hän kuvailee myöskin jumalaa ylevämmällä tavalla. Hän sanoo suoraan, että korkein olento on meidän isämme ja kohdastaan rakastaa luontokappaleitaan. Tämmöistä Sokrates ei koskaan sano.
Inkvisitsionin kidutusvankilaa kuvailee eräs 1808 sotakertoja m. m. seuraavasti: Maanalaisessa kerroksessa oli luola, jossa onnettomia pidettiin vankina ja kidutettiin, ja kun kuolema heidät kiduttajien käsistä pelasti, saivat ruumiit mädätä paikallaan, joiden seassa elävät vangit saivat olla.
Hän kuvailee erästä iltaa, jolloin hän istui »suruisena ja onnellisena hänen vierellään ja kuunteli vuoroin soiton säveliä, vuoroin hänen lämpimästi sointuvaa ääntään, joka puhui hellyydestä ja rakkaudesta. »Hän sanoi, että hän kokonaan oli antanut itsensä minulle, ja minä vaikenin, sillä on tunteita, joita ainoastaan vaieten voi ilmaista. Tuo ilta ei hevillä haihdu muististani.
Se on hänen »vaakunansa», selitti isäntärenki. Hän kuvailee olevansa aatelinen. Oliko hänellä siihenkin paroonin lupa? Vanha parooni oli leikkisä mies... Siitä ainakin sallinette minun tehdä lopun samassa. Vai tahdotteko itse? ja sotapukuinen herra ojensi pyssynsä voudille. Olkaa vain hyvä! sanoi tämä. Sotapukuinen herra tähtäsi ja laukaisi alas karhun kuvan viirin nenästä.