Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. toukokuuta 2025
Keskellä yötä Elma, oli juossut Kaivopuiston rantaan katsellakseen Viaporia. Sieltä kuului toisinaan kuularuiskun räiskintää. Toisinaan kumeita laukauksia. Linnoitus oli muuten ihan pimeä. Oi, kuinka Elma olisi tahtonut rientää taisteluun. Vaan hän ei sinne päässyt. Eikä nuori upseerikaan päässyt sieltä enää pois. Arpa oli langennut. Seuraavana päivänä oli kuin touhun kuumetta.
Hän oli veistellyt suuria räikkiä, sellaisia, joita jänisjahdissa käytetään jäniksiä liikkeelle säikytettäessä, ja pyörittänyt niistä kuuluville kuularuiskun ääntä muistuttavaa pauketta: meillä ei näet ollut paljon kuularuiskuja, nyt luuli vihollinen hänen räikkiään niiksi.
Villiä sankaritarinaa jostakin sellaisesta kansansankarista, joka ei koskaan suostunut ampumaan muuta kuin seisoaltaan ... joka valloitti yksinään ja paljain käsin kuularuiskun ja käänsi sen satoja ryntääjiä kohti; Bongmanista, jonka päästä vastustajat olisivat maksaneet kultaa, talonpojista, joiden tunnuslauseena oli: »Eihän mies kuole ampumalla.» Niin, ja sitten he menivät monet kotipaikkoihinsa ruumisarkuissa.
– Ajattelen, että jos asettaisin kuularuiskun tänne haaksirikkoutuneitten juurelle, niin voisi kai tuon rannan pitää kurissa. Elma vavahtaa. – Onko teidän vilu, – sanoo slaavi hyväilevällä äänellä. – Ei, – vastaa Elma, vaikka hän hermojännityksestä ihan vapisee. – Onpa, – sanoo nuori mies, ja sulkee hänet syliinsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät