Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. marraskuuta 2025
Minä annan anteeksi sanat, joilla isä solvasi miehiä, joitten kunniaa ja luotettavaisuutta ei ole vähintään epäilemistä, minä kuin pidän sellaiset lauseet suorana seurauksena isän vanhanaikaisista mielipiteistä, mutta minä pyydän saada olla kuulematta vast'edes sellaista puhetta ihmisistä, joita minä pidän ystävinäni.
Seuraavana yönä he katosivat. Miehet olivat Torismut ja Aligern, jotka uskollisesti saattoivat kuningas Totilalle tarvittavat tiedot. Tämä oli huono alku. Koko sotaretki tuotti sangen vähän kunniaa urhoolliselle päällikölle. Hän pääsi Ravennan satamakaupunkiin ja toi sinne runsaasti ruokavaroja.
Paul riensi nostamaan sitä lattialta. Kumartuessaan hän tunsi lämpimän henkäyksen ja kuuli kuiskauksen, niin hiljaisen kuin lehtien suhina kesäiltana: Huomatkaa, kun lopetan pelin! Ah, monsieur le comte, sanoi markiisitar ääneen, minä kiitän teitä. Ensi kerran näen teidän kumartuvan noin syvään. Nuoruus tekee kunniaa kauneuden valtaistuimen edessä, virkkoi kohtelias kreivi Horn.
Nuoret henkilöt ryhtyvät usein huvikseen vaikeisiin yrityksiin ja antautuvat suurten vaarojen alaisiksi, vaikka eivät toivo niistä mitään hyötyä tai kunniaa.
Hän vihaa nyt minua yhtä sydämellisesti kuin teitä, ja se ilahduttaa minua, sillä se antaa minulla ehkä oikeuden pitää teitä ystävänäni. Kuinka voi teitä vihata? virkkoi Paul matalalla äänellä. Voisin vastata teille, jatkoi markiisitar, että hylätty rakkaus melkein aina synnyttää vihaa. Mutta jos niin sanoisin, osoittaisin veljenne tunteille liian suurta kunniaa. Loukattu itserakkaus, aioin sanoa.
Mutta kun sitten kaikki pysyi entisellään, kun piiat ja kuskit häntä niinkuin ennenkin palvelivat, kun väki maantiellä yhä tervehti lakkia nostamalla ja kumartamalla, vaikka olivat asioista tienneet paljon ennen kuin Helena, niin tottui hänen huomionsa enemmän arvostelemaan maailmaa semmoisenansa, joka noin tyhmästi jakeli kunniaa ihan arvottomille ja palveli ilmassa liehuvaa tyhjyyttä.
Sen omistajana voi olla ainoastaan sata henkilöä yht'aikaa, vaikka jokainen kyvykäs mies maassa viettää lukemattomia unettomia öitä haaveksien tätä kunniaa. Samoinpa kävi minullekin». »Juuri kuin äiti ja minä olisimme sinusta enemmän pitäneet jos olisit sen saanut!» huudahti Edit, lisäten: »vaikka en suinkaan tahdo kieltää, ettei sen kantaminen olisi hyvinkin hauskaa».
Mieli hyvänä hän istuutui, ratkoi tuon pehmoisen samettipukimen, silitti sen kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, niin että se näytti ihka uudelta, mittasi ja leikkasi sekä ompeli messupaidan, jonka hän selästä koristi valkoisella ristillä, samalla kun hän kaikkia näitä hommatessaan kertoi asiasta ystäville ja sukulaisille, ja niistä kai useimmat kadehtivat sitä kunniaa, joka hänelle tulisi, kun lahja viimein annettaisiin kirkolle.
Niin suurta kunniaa uskalsiko hän sitä toivoa? Ei, ei! Mutta kuitenkin? Suuremmalla huolella kuin ennen hän nyt järjesteli pukuaan. Ei se tarkoituksella tapahtunut, noin vaistomaisesti vaan. Ja kun Anni sai hameen korjatuksi, hän kiitti innokkaammin, kuin toinen olisi odottanutkaan entiseen välinpitämättömyyteen nähden. Muuttui sitten yhtäkkiä puheliaaksi ja avomieliseksi.
Tirehtöörin lähestyessä aukeni pikku portti silmänräpäyksessä. Tehden kunniaa seurasivat vartijat häntä silmillänsä. Neljä ihmistä ajelluilla päillä tuli eteisessä heitä vastaan kantaen jotakin ämpäreissä, ja kaikki lyyhistyivät kokoon nähtyään tirehtöörin. Yksi erittäinkin kumartui ja synkästi rypistyi, mustat silmät kiiluvina.
Päivän Sana
Muut Etsivät