Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Taistelu Väinämöisen ja Marjatan pojan välillä oli vain taistelua vallasta. Kalevala on kyllä kaunis, mutta pakanallisesti, ei kristillisesti kaunis. Mutta eikö voisi ehkä kristillistä runoutta syntyä, meilläkin, niinkuin Palestiinassa.
Kaikki paikat olivat ihan täydet, etehistä ja ulkoportaita myöten. Useita näkyi kääntyvän takasin ovelta, semmoisiakin, jotka olivat tulleet jo ennen minua. Tuossapa täytyi kääntyä meidän talonrouvankin. Hän ei ollut ollenkaan sovinnollisen eikä kristillisesti kärsivällisen näköinen, niinkuin olisi voinut odottaa hänen uskonnolliseen maineeseensa nähden.
Näin sai Torstikki-parka yhä edelleen elää siinä uskossa, että minä vieläkin käytin Tiinan kanssa yhteisiä pääverhoja. Siitä päivin oli minulla kolme elävää ystävää: Vanha herra, kummi-Heikki ja Musti, jonka viimemainitun kanssa kristillisesti jaoin uuden lakkini tuottaman kunnian ja ilon. He olivat minulle, kukin lainsa jälkeen, uskolliset aina kuolemaansa asti.
Ah, minua kasvatettiin kristillisesti, kun olin vielä lapsi, mutta sinähän olet kaikin tavoin koettanut riistää minulta lapsen-uskoani ja antaa minulle sen sijaan raainta materialismia. Jos sinä edes olisit antanut minun pitää uskontoni, niin en nyt ehkä olisikaan niin ihan avuton ja toivoton suuressa hädässäni!" Hänen äänensä painui, kunnes se vihdoin kaikui vain käheältä valitukselta.
Ei, Kontio hyvä, ei pisaraakaan! Kansi oli pudonnut pois matkalla ja astia oli tyhjä. Maisteri seisoi siinä hämillään, mutta asessori lohdutteli häntä sillä, että tuollainen vahinko helposti voi tapahtua, kun juoksee henkensä puolesta, ja tarkoitus oli kuitenkin ollut hyvä. Sitten hän ehdotti, että he istuutuisivat pikku hetkeksi ja jakaisivat kristillisesti voileivät.
"Oh en", vastasi Sören tyynesti. "Minussa on vasta kolme neljättäosaa oikeasta ihmisestä. Ja yksi vain on ollut oikein hyvä." "Se oli kristillisesti puhuttu", sanoi pastori. "Se oli inhimillisesti puhuttu", virkkoi Sören, mutta ihan hiljaa. Oli joulun edellinen sunnuntai. Päivä valkesi vasta noin kello yhdeksän seudussa aamupuolella. Mutta himmeässä hämärässä katseli Sören käsiensä työtä.
Hän tunkeutui Boleslavin luo ja kuiskasi hänelle: »Olen kuullut, että Regina on tänä yönä saanut surmansa... Tahdon kernaasti hänet kristillisesti haudata.» »Kiitän, teidän kunnianarvoisuutenne», vastasi Boleslav. »Olen hänet jo haudannut pakanallisesti.» Ja hän käänsi hänelle selkänsä.
Se herrasväki oli yhtä köyhä kuin edellinenkin, kumminkin kun edellisenä vuotena oli ruoka halvempi, sai sitä sentään tarpeikseen, vaan ruoka, etenkin leipä, oli sinä vuotena tavattoman korkeassa hinnassa, jonka vuoksi sitä ei mitenkään voitu niin paljoa hankkia kuin tarvittiin, vaan se täytyi suorastaan jakaa kristillisesti, neljännes hienoa reikäleipää päivän osaksi henkeen.
Häntä otettiin vastaan kristillisesti mutta kylmästi. Hänelle kuvailtiin kunnianhimon kiusausta ja nöyryyden suloisia hedelmiä ja neuvottiin menemään tienoon kristillismieliselle sepälle oppiin. Koko saalis oli suosituskirja kirjansitoja Olsenille, jolla hän sai työtä tämän sanomalehdessä ja kirjansitomatehtaassa. Hän sitoi kirjoja ja luki niitä, latoi ja korjasi sanomalehteä.
Päivän Sana
Muut Etsivät