Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Hän oli Kustaa III:n poika, syntynyt Tukholmassa 1778; yleensä oli hän kokonaan taitamaton johtamaan valtakuntaa kovissa sotavaiheissa, jonka tähden suomalainen armeija ei saanut kylliksi apua Ruotsista; aikaa voittaen hänen oikkunsa kävivät yhä järjettömämmiksi.
Vyötä sitten vyöllä kiinni, Mit' on pantuna pesähän, Valjastappas valmihiksi Kyllä kymmenen hevoista; Piä värkkisi vireillä, Aivan äkkiä älyä, Jos et jou'u juoksemassa Saamahan sanan perästä, Kyllä tukka tuiskuaapi Herran kourissa kovissa.
Maaria matala neiti, Pyhä piika pikkarainen, Aina tuskansa tulessa, Vatsan vaivoissa kovissa, Itse tuon sanoiksi virkki: "Lähteä minun tulevi, Niinkun muinenki kasakan, Eli orjan palkkalaisen, Lähteä Tapiomäelle, Käyä hongikkokeolle!" Otti vastan varjoksensa, Astua alottelevi, Nousevi kipumäkeä, Kipuvuorta kiipueli, Huonehesen hongikolle, Tallihin Tapiomäelle.
Sanovi sanalla tuolla, lausui tuolla lausehella: "Tule, Luoja, turvakseni, avukseni, armollinen, näissä töissä työlähissä, ajoissa ani kovissa! Päästä piika pintehestä, vaimo vatsanvääntehestä, ettei vaivoihin vajoisi, tuskihinsa tummeneisi!"
Rakkautensakin tilassa sai hän kerran kovin kärsiä miehensä pahalla tuulella ollessa; tosin kyllä oli hän itse syypää, vaan rangaistiinkin rajusti; hän kuoli kovissa tuskissa jättäin hänen leskeksi ja lapsettomaksi. Vaimonsa kuoltua ja ollessaan Viiden neljättä vanha, rakastui nuoreen, kauniisen, köyhään tyttöön, ja pyysi häntä vaimoksensa, vaan hän vastasi rakastavansa veljeä.
Vaan olipa seutuja, missä vallitsi vieläkin suurempi kurjuus, niin että asujanten täytyi jättää kodit autioiksi ja lähteä perhekunnittain mieron tielle. Suurin osa Pohjanmaata oli sellaisessa tilassa. Sieltä matkusteli jo talven alussa satoja perheitä puoli-alastomina, kuihtuneina, melkein läpikuultavina, hoiperrellen nälän kovissa vaivoissa.
Viimein tapasimme me kreivi Meyerfeldt'in vaunut, ja koska kuninkaan haavoitettu jalka oli kovissa kivuissa, niin istutimme me hänen niihin ja veimme hänen pois taistelusta. "Menkäämme turkkilaisten tykö!" sanoi hän. "Tappelun olemme kadottaneet!" Ja kadotettu se olikin, ja koko ruotsalainen armeija. Se oli onneton päivä!
Terve se vielä oli viime sunnuntaina ja istui muiden mukana sanaa harjoittamassa koko päivän. Ja viikolla kulki kalassa niinkuin ainakin ja oli välistä työväenkin mukana. Lauantaina sillä oli määrä lähteä kirkkoon Herran pyhää ehtoollista nauttimaan, kun yht'äkkiä alkoi ottaa sisästä, ja lähtö jäi sikseen. Koko sen päivän se makasi kovissa kouristuksissa ja aamupuoleen yötä alkoi tahtoa pappia.
Heti kun näjin sinun: oi, kuinka tulisesti rakastuin, oi, mikä huimuus minun tavotti! Huiluni! alota kanssani Maenalilaisia värsyjä. Nyt tiedän, mikä Rakkaus on. Tmarus taikka Rhodope taikka äärimmäiset Garamantit ovat kovissa kallioissaan synnyttäneet tuon pojan, joka ei ole meidän sukua ja verta. Huiluni! alota kanssani Maenalilaisia värsyjä.
Minä olen sille sen taidon opettanut. Koiria se myös pakenee. Mutta siihen se on oppinut itsestään. Se on isonlainen kissa, Ville nimeltään ja vesiharmaa väriltään, tummajuovainen. Kaunis kissa ollut Jumalan luomasta, mutta elämän kovissa koettelemuksissa vähän vikaantunut. Puuttuu toinen silmä kokonaan ja molemmista korvista latvapuoli.
Päivän Sana
Muut Etsivät