Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Hänellä on hyvät luonnonlahjat ja tunnollinen sydän ja hän taistelee parast'aikaa, niinkuin minä luulen, voitollista taisteloa paheitansa vastaan; hänestä tulee, luulen ma, kerran vielä hyvä ja kunnioitettava mies. Minun luullakseni olisi teille itsellennekin eduksi, kun ottaisitte heidät yhtenä kotiinne", puheli Korpelan isäntä edelleen. Pitkään aikaan ei Mauno vastannut mitään.
"Woi raukkaa! luultawasti te toitte hänet kotiinne?" sanoin minä. "Toin ... kuinkas muutoin." "Suokaa anteeksi uteliaisuuteni, mutta minun tekee mieleni kysyä teiltä wielä jotakin: onko hän teille tuttu? "Hänet tunnen liiaksikin hywin", sanoi mies, ja rupesi ääneensä nyyhkimään. "Hän on kai tuossa wuoteessa tuon lakanan alla?" "Niin on.
Te saatte kaikin mennä lämpöiseen kotiinne ja panna omaan sänkyynne makaamaan mutta me..." "Kyllähän sitä muitakin rangaistaan, yhtä yhdellä ja toista toisella kertaa ... ei se kaikille yht'aikaa tapahdu," sanoi joku. "Niinhän se on," alkoi sanoa Helpon Tiina, "mutta siihenkös se katsoo ihmis-sydän.
Te olette niin tavattoman hyvä minulle, kuiskasi hän, isä ja äiti ovat teille niin kiitollisia; oi, jospa te kerran tulisitte meille ja antaisitte heidän itse ilmaista kiitollisuutensa, he voisivat tehdä sen paremmin kuin minä! Pyydättekö te, Magna, kutsutteko todellakin kotiinne? professorin kasvoilla väikehti säteilevä hymyily. Ah, niin, te olisitte meidän rakkain vieraamme!
Kasvatusisä! sinä, joka olet minulle Hänen esikuvansa maan päällä, sinä, jota olen paljon rakastanut; lempeä kasvatusäiti! sinä, jonka ääni ehkä voisi palauttaa elämän tähän kuolevaan rintaan armahtakaa minun lastani; ottakaa hänet lapseksenne! Ja minä kiitän ja siunaan teitä! Ei ollut aikomukseni milloinkaan palata taakkana kotiinne. Ei!
Jumala avuksi, ja tulkoon teille tästä asiasta hyötyä vaivanne mukaan. Sanokaa isälleni, että minä hänen vangituskäskyänsä tottelen. Herra valtiomarski, käskekää vaan, niin seuraan teitä kotiinne. Koska minun täytyy olla holhouksen alaisena, en olisi itselleni voinut toivoa ketään lempeämpää ja kohteliaampaa holhojaa".
Isäntä heti nauramaan: "Kerronko teille kenestä siinä viimeisessä arkissa puhuttiin? Siinä puhuttiin yhdestä nuoresta, kauniista, sievästä..." Johanna otti Topiaan kirjeen käteensä, katseli paksuja kirjaimia sen kuoressa. "Helka Yli-Tuomo... Saako tätä lukea?" "Nythän tulitte valeesta kiinni; kotiinne sanoitte kirjoittaneenne." "Kyllä sen lukea saa, mutta ei siitä saa vähällä selvää."
De la Barre ajatteli hiukan; hän ei vieläkään näyttänyt olevan selvillä aikeestaan; vähän kierrellen vastasi hän: »Kirjettä minä en anna niin heikkoihin käsiin kuin teidän, en, sillä mikä on hyvin tärkeätä, on myöskin varmasti saatettava perille. Olkaa huoletta. Menkää jälleen kotiinne ja odottakaa, mitä tulee. Me teemme kaikki, mitä täällä suinkin voidaan tehdä.»
Minä olen hywin kiitollinen sydämmessäni siitä, kun olette ottanut minun wielä kotiinne ja suojaanne, jota en olisi ensinkään ansainnut. Minä tahdon tehdä työtä aamusta iltaan ja hywä on, kun olen siihen lapsuudesta oppinut.
Ja silloin löysin teidät täällä valtakunnassani ja otin teidät vastaan niin hyvin kuin taisin, teitä kovin säikähdyttämättä. Nyt tahdon lähettää linnun metsästäni, osoittamaan teille tietä kotiinne. Hyvästi, rakkaat lapset, kiitos lempeästä sydämmestänne, vadelmakuningas tahtoo näyttää, ett'ei hän ole kiittämätön."
Päivän Sana
Muut Etsivät