Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. lokakuuta 2025
Mutta Steerforth'in notkea, vilkas, hauska luonto, hänen iloinen käytöksensä, hänen kaunis ulkomuotonsa ja se syntyperäinen kyky, jolla hän sovitti itsensä jokaisen mukaan, kun hän vaan tahtoi, ja kosketti suoraan, kun hän huoli sitä tehdä, kaikkien sydämen hellintä kohtaa, suostutti Peggotyn kokonaan häneen ennen viiden minutin kuluttua.
Lopo ei häntä nähnyt, vaikka sivuutti niin läheltä, että Pekan ojennettu käsi häneen kosketti. Pekka pysähtyi vähäisen ja kääntyi katsomaan.
Hän kertoi mitä kielittelijöillä oli sanomista hoviherroista ja hovinaisista, jotka johtajatar hyvin tunsi nimiltään, kosketti ohimennen kuningattaren ja Buckingham'in lemmenseikkailuja ja puhui paljon, saadaksensa sitten vuorostaan kuulla jotakin. Mutta johtajatar ei muuta kuin kuunteli ja hymyili, vastaamatta mitään.
Nuori mies otti pöydältä leivoksia ja pani ne hänen vasuunsa. "Kas niin, nyt saat mennä alas laulamaan minulle." Tyttö ojensi esiin vasunsa. "Eikö herra ota yhtään kukkasia?" "Ah, senhän minun piti tekemän. Anna minulle yksi viheriäisistä seppeleistäsi ja sitte annat sinä minulle suudelman päälliseksi." Hän kosketti tyttöä leukaan ja painoi suudelman hänen puhtaille lapsenhuulillensa.
Lisää puita valkeaan, Jouko! käski Panu, ja kun tuli lieskasi kirkkaammin takassa, työnsi hän vasemman kätensä kannuksen alle, tarttui päristimeen, joka oli nahkalla päällystetty kaksihaarainen vasara, ja kosketti sillä muutamia kertoja rumpukalvoa, joka antoi kumean äänen samalla, kun helyt kalahtelivat.
Tavattomasta voimainponnistuksesta vielä vapisevalla kädellä kosketti hän hiljaa elukan ruumista, hymyili nyökäten päätään mieltymyksen osoitukseksi ja huudahti kansakuntansa tavalliseen tapaan äänenpainolla: "Hyvä!"
Muistipa hän nyt kumminkin neiti Munsterhjelm'iä, suoristi selkänsä ja nosti pystyyn päänsä, joka vahingossa oli painunut niin alas, että leuka kosketti rintaa. Mutta kun hän samassa loi silmänsä ylös, kohtasi häntä semmoinen lämmin ja luottava katse, että se tuntui syvälle sydämeen saakka, ja sulatti kerrassa kaiken ylpeyden, jonka hän vaivalla oli saanut kokoon.
Tulkaa siis, mutta olkaa hyvä: ei itsekkäissä tarkoituksissa, sanoi hän ja hymyili hymyllä, jonka voiman hän hyvin tunsi, ja, ikäänkuin olisi päättänyt näytännön, laski alas esiripun, huntunsa. No, annappas mennä, ja hän kosketti jälleen kuskia varjostimellaan. Nehljudof kohotti lakkiansa.
Kääri vielä housunlahkeensa huolellisesti alas, vilkaisi peiliin, pyyhkäisi harjalla takinkaulustaan ja kosketti kämmenellä hellävaroen kiiltävää hiuslaitettaan, otti salkkunsa naulakon päältä ja oli valmis sisälle astumaan. Eihän täällä ole ketään, lausui hän hiukan kummastuneena, heitettyään ensin pitkän ja tutkivan katseen ympärilleen. Emännöitsijäsi sanoi kuitenkin...
"Minä tiedän sen, mutta missä on Teodahad, hänen puolisonsa ja edustajansa." "Häntä ei ole näkynyt." "Onko hänet kutsuttu?" "On. Minä voin tehdä valan, samoin nämä oikeudenpalvelijat", sanoi Arahad. "Sajonit, tulkaa esiin." Kaksi oikeudenpalvelijaa tuli esiin ja kosketti sauvoillaan tuomarintuolia.
Päivän Sana
Muut Etsivät