Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Mutta kuitenkin: hän kantoi sydämmessään syvää, voittamatonta kaunaa tätä kodikasta sivistystä vastaan, jota hänellä itsellään ei ollut, ja hän oli aina tuntenut itsensä araksi, masentuneeksi, tuskastuttavan nöyryytetyksi Kornelian läsnäollessa. Tämä arkuuden tunne valtasi hänet taas, mutta siinä ei ollut enää mitään katkeruutta. Hän oli hänelle niin kiitollinen, mutta pelkäsi samalla.
Hän näytti etusijassa vähän suuttuneelta, kuin hän sikariaan pureskellen tervehti isäänsä ikäänkuin olisi ollut vain vähän soutelemassa. He astuivat ääneti laituria pitkin. Vikin talon kohdalla he kulkivat Kornelian sivu. Knut näki kaksi uteliasta silmää, jotka katselivat häntä ikäänkuin syvältä piilosta, kuin hän kasvot puoleksi heihin käännettyinä meni puutarhan portista.
Mutta ei hänelle koskaan ollut juontunut mieleen, että joku hänen veljistään tai sisaristaan Herrassa uskaltaisi tulla hänen veljensä taloon, hänen ja Kornelian kotiin semmoisessa käännytystarkoituksessa.
Tuon tuostakin oli hän ikkunassa ja katsoi pitkin katua, joka oli pimeä ja tyhjä. Kornelia ei ollut tähän saakka katsonut ylös työstään. Mutta kuin Hanna kymmenettä kertaa oltuaan ikkunan ääressä palasi alistuvaisesti takaisin paikalleen, näki hän Kornelian äkkiä heittävän ompeluksen käsistään. »Minä en voi», hän sanoi ja kumartui kädet kasvojen edessä pöytää vasten.
Mutta näiden kunnianarvoisten rakennusten silmät säihkyivätkin oikein tulta sitä nähdessään, eikä kuukaan ollut kokenut sen tapaista tässä arvokkaassa kaupungissa. He astuivat edelleen ja jatkoivat keskusteluaan. Joka kerran kuin he tulivat ajatelleeksi, miksi heidän täytyi kuljeksia kadulla tuumiaan tuumimassa, eivätkä voineet yhtyä Kornelian kodissa, puhuivat he hiljaa ja vakavasti.
Kuu paistoi niinkuin ennen kaikille kadun jäätiköille, jotka nyt olivat tyhjiä; taloista katseli siellä täällä joku himmeän keltainen ikkuna hiljaa ja rauhallisesti yöhön. Hän käveli taas Kornelian kanssa, tunsi hänen kätensä omassaan, kuuli hänen heleän, kirkkaan äänensä, näki hänen vakavat silmänsä ja hiljaisen, tyytyväisen hymyilynsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät